Menneitä
Ikäviä elonkäänteitä
Minä muistelen ja jälleen jäätyy maa
Haavoja
Joille aika ei kai mitään tee
Minä vahvana nyt kannan käsissäin
Enkä mä luovuta
En vaikka yksin jäin
Ja kun jälkeen kaiken suuren
Tyhjää käteen jää
Ja kun antanut on kaiken
Eikä kestäis enempää
Sitä oottaa ja toivoo
Että joku poimis pois
Että kaiken tämän jälkeen
Vielä rakkautta ois
Menneitä
Palasia elon varrelta
Niistä oppinut kai jotain minäkin
Rakkautta
Luulin tarjonneeni tarpeeksi
Vaan halvalla sen myivät mennessään
Mutten mä suostu sitä yksin pitämään
Ehkä hullu olen kun en pelkää
Minä tahdon vielä rakastaa
Ooh-ooh-oo
Ehkä rakkaudelta saan taas selkään
Mutten tahdo luovuttaa
Ja kun antanut on kaiken
Eikä kestäis enempää
Sitä oottaa ja toivoo
Että joku poimis pois
Että kaiken tämän jälkeen
Vielä rakkautta... ois