Tänään menen yksin nukkumaan, ajatukset yritän selvittää, olet jotain jota kaipaan,olet jotain johon tarrautua haluan, silti olet jotain jota jostain syystä alan vihata, ei, ei tästä tuu mitään, karkaan kohta itään,sieltä etelään, kunhan vain saan aiheuttamasi haavat umpeuttaa. Annoit mulle paljon, veit vielä enemmän, nyt polvillani anelen anna sydämmeni takaisin. sun en enää anna itseäni satuttaa, en lähelleni päästä, en elämääni sua enää haluu, tein kaiken jotta sulla ois hyvä olla, silti vedit mut alas, pudotit syvimpään onkaloon, ei sieltä takaisin pääse omin avuin, kuka tulis pelastamaan, kuka veis huonot muistot mennessään?