Vapun ulkoisiin tunnusmerkkeihin kuuluvat erityisesti värikkäät ilmapallot ja paperinauhat (serpentiinit). Yhtä olennaisesti vapun juhlintaan kuuluu runsas ja estoton alkoholijuomien käyttö sekä sen myötä seuraavat lieveilmiöt yleisine sekoiluineen ja pahoinpitelyineen. Vappuna on aivan pakko pitää hauskaa vaikkei mitenkään huvittaisi, sillä juhlatunnelman pilaajia odottaa useimmiten turpakäräjät.
Kansallinen poliisi- ja järjestyksenpitotoimi on jo useamman vuoden ajan ehdottanut vapun muuttamisesta työn juhlasta juoppojen ja sikailijoiden viralliseksi juhlapäiväksi. On muun muassa ehdotettu, että poliisit ja järjestysmiehet voisivat kohottaa osaltaan juhlatunnelmaa putkaankyöräämisten sijasta jakelemalla esimerkiksi ruusuja puistoissa kuseksiville ylioppilaille ja muille työn sankareille. Siis vähän niin kuin taiteiden yönä. Poliittisten vappupuheiden merkitystä on myös liiaksi yliarvioitu; tosiasiassa niitä ei toreilla juuri kukaan edes viitsi kuunnella, ellei esiintyjänä ole itse Matti Vanhanen, Ilkka Kanerva tai muu suhdesekoiluillaan mediaan noussut mieshenkilö. Silloinkin paikalla ollaan lähinnä vain naureskelemassa näiden veijareiden edesottamuksille; heidän kertomiin juttuihin tuskin enää kukaan oikeastaan jaksaa uskoa. Runsaan alkoholinkäytön vuoksi vapun merkitys bruttokansantuotteeseen nähdään usein ongelmallisena. Vapun sijoittamista aina esimerkiksi viikonloppuun on tästä syystä usein vakavasti pohdittu. Näinhän esimerkiksi jo juhannuksen osalta on tehtykin.
Kuopiossa vapunaaton perinteisiin kuuluu Kuopion yliopiston uusien opiskelijoiden sivistykseen vihkiminen, Veljmies-patsaan pesu ja lakitus sekä professorin uitto altaassa. Lisäksi Savonia-ammattikorkeakoulun tradenomiopiskelijat lakittavat Kuopion torin toisen patsaan (siskotyttö-patsas).
♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥