Keskiyö.
Järvessä on pinkki keksi.
Näetkö minut?
Kuuletko, miten soin?
Olen karvainen huilu
ja mureneva kieli banjon kaulassa.
Nimeni on Esko.
Olen tullut kissaplaneetalta.
Kahlasin läpi angstin ja vittumehun,
läpi paskan ja veren.
Puut varjostivat tietäni, ne taipuivat hurjasti tuulessa.
Esko raapi itseään valtavasti.
Ja vieressään Esa vapisi kuin paiserutossa.
Tänään roskapönttö on likainen, sinun
nenäsi on kuin
leipäjuusto.