IRC-Galleria

Mutta sitten Jaana antoi mulle yhden lehden missä oli juttu sellaisesta lapsesta, joka kuoli syöpään ja se juttu oli niin koskettava kuvineen kaikkineen, etten ole aikoihin itkenyt noin....Tuli todella ahdistava olo.

Pimee mikä pimee :)

Sit tuli ihan kauhea ikävä Hetaa. Olisi niin tehnyt mieli rutistaa se syliinsä eikä koskaan päästää pois. Sitä haluais suojella lastaan kaikelta pahalta maailmassa, mutta se on mahdotonta. Mä olen niin heikko, että mä en ikimaailmassa pärjäisi, jos Hetalle tapahtuisi jotain. Olin jo aikeissa kysellä Hetan kuulumisiakin, mutta en sitten kehdannut, kun likka on ollut vasta 3 tuntia pois ;)

Pakko lähtee lenkille, tai sekoan :D

Ai niin, en mä ihan oikeesti oo näin tasapainoton, ku millasen kuvan tästä saa ;)