IRC-Galleria

kuin eilen illalla/yöllä Hetaa. (tai no, ehkä oon äiskää ikävöinyt joskus tosi pikkusena, kun olin kitarisa-leikkauksessa ja yöllä heräsin sairaalassa, eikä äitiä ollutkaan enää paikalla :))

Sitä se teettää, kun eka on viikon tiiviisti yhdessä, ja likka tuhisee yötkin vieressä ja sit yhtäkkiä se ei olekaan kotona...
Ilman Hetaa ei olisi elämää, niin se vain on...
Mutta onneksi se tulee jo huomenna kotiin!
Ja onneksi täksi päiväksi on mukavaa tekemistä niin paljon kun järjestellään Hetan juhlia,
ettei tarvitse koko ajan ikävöidä rakkaintaan <3

Se on nukkunut viikon pinniksessä ja tänään käytiin Jaanan luona Ruosniemessä vaunuilla :D
Jaana oli tehnyt tosi hyvää ruokaa, kiitos siitä.

Meillä on ollut niin kiva ja tiivis viikko kahdestaan Hetan kanssa, et kauhulla odotan ens viikonloppua, kun jään taas yksin.
Onneksi sunnuntaina vietetään Hempukan synttäreitä, et on jotain kivaa, mitä oottaa.
Tän viikon aikana oon viimeinkin ollut Hetalle juuri sellainen äiti, kuin oon aina halunnutkin olla...Sellainen, jolla on hurjasti aikaa, ja joka ei korota ääntä pienelle lainkaan.
Heta on tosin ollut kyllä kuin enkeli myös mua kohtaan. Aamullakin meillä oli niin ihanaa, kun katottiin Peter Pan-leffa käsikädessä :)
Onneks perjantaihin on vielä aikaa....

olin voittanut 60 euron meikit jostain lehti-arvonnasta!
Iloisesti yllätyin.

Oltiin Hetan 3 v neuvolassa.
Likka oli 97.6 cm pitkä ja painoa oli 15.8 kg.

Loppu-päivän oon lastenvahtina. Nelli on taas meillä.

Toivottavasti en saa paikkaa ;)

Hetan päikkärissä on kuudelta vanhempien ja isovanhempien jouluinen kynttilä-kulkue ja mennään sinne sitten äidin kanssa.
Ihan kivaa vaihtelua :)
Huomenna piipahdan koulussa ja sit saan pyöritellä peukaloitani seuraavat kaks kuukautta.....kaiketi :)

minnuu jännittää niin sikana.
Mulla on torstaina työhaastattelu ja panikoin sitä jo nyt :)
Ja sit kun meen paniikkiin, niin musta ei saa mittään irti.
Mut peukut pystyyn, olishan se kiva, kun taloudellinen tilanteemme tästä vähän kohentuisi :)
Hassua sinänsä, oon hakenut kahteen paikkaan ja molemmissa oon päässyt haastatteluun, vaikkei mulla oo ees mittään kokemusta työelämästä juurikaan....
Siks varmaan, kun molemmat oli valokuvallisia hakemuksia, HEEHEE :D
Vitsivitsi ;)

Ne, jotka tuntee mut, tietää et voin viettää karkkihyllyllä vaikka puoli tuntia tosi helposti.
Äsken oltiin lähi-kaupassa tyttären kanssa ja nyt oli Hetan vuoro valkata nameja.
Jossain vaiheessa alkoi niin hymyilyttää, kun likka vaan seiso hyllyn vieressä valkkaillen karkkeja ja jopa MINÄ meinasin jo kyllästyä odottamiseen.
Sellainen tytär kuin äiti, näköjään ;)
Ja selvyyden vuoksi, se päätyi purkka-pötköön piiiiiitkän harkinnan jälkeen ja äitee ei ostanut mitään itselleen ;)

Meillä on vapaa päivä, mut vastoin kaikkia periaatteitani en ole ulkona hakkaamassa mattoja. Jaana väitti, että mulla ei ole elämää, jos vietän vapaa-päiväni siivoillen, joten siivoan vasta perjantaina, jolloin aion seuraavaksi viettää vapaata ;)

Eilen oli tosi ihana päivä ja tämä päivä menee Nellin ja Hetan kanssa.

Enää muutama hassu päivä koulua ja sitten taas pari kuukautta poissa sieltä.
Yhtä (teini)poikaa tulee kyllä kova ikävä, sitä oli aina kiva katsella :)

päätin et pidetään koko ens viikko lomaa ihan kahdestaan. Ei mitään koulu- eikä päiväkoti-juttuja. Mun opiskelut sen kyllä kestää, varsinkin kun mulla ei oo mittään tähteellistä siellä juuri tällä hetkellä.
Oon itekin niiiiin loppu, kun tässä on kaikenlaista ja Heta ei nuku enää öitään kunnolla jostain kumman syystä, et pimahdan, jos ei saada kunnolla levätä ja vaan olla toistemme kanssa.

ettei se tiedä ketään muuta, joka olisi niin paljon äitinsä näköinen kuin Heta :)
Otin sen kohteliaisuutena. Hetastahan kehkeytyy sitten todellinen kaunotar. KJÄH KJÄH KJÄH, se oli vitsi :D

heti kun silmät sai auki, niin täytyi tulla tekemään pieniä korjauksia eilisiin merkintöihin, kun tuli taas vuodatettua vähän liikaa,
ennenku ne olis ehtinyt vääriin (tai siis pikemminkin kai oikeisiin) silmiin...:)

Tällanen mä oon. Kova uhoamaan ja avautumaan pienessä humalatilassa, mutta selvänä kaikkea muuta :(

Mä saisin kyl lopettaa kaikenlaiset turhanpäiväset haaveilut ja alkaa elää ihan oikeeta elämää. Ja niin mä alankin. Ainakaan julkisesti en vuodata enää mitään tunteistani, ja tämä on lupaus (EN edes kännissä ;)) Pidän ne visusti sisälläni, silläkin uhalla, et 80 vuotiaana v*tuttaa niin hemmetisti, kun ei aikoinaan tullut tehtyä minkäänlaista aloitetta.

Eiliseen....
Jaanan luona oli hupaisaa. Juotiin ja naposteltiin ja laulettiin (EI sitä kyllä laulamiseksi voi sanoa :D) karaokea.
Sit lähdettiin mukamas linkkarilla kaupunkiin puol kymmenen aikaan.
Sanna oli kattonut lauantain linkka-aikatauluja, joten siellä sitten ulkona odoteltiin linkkaa, jota ei koskaan tullutkaan :D
Saatiin me kyyti ja mentiin Amarilloon.
Ruokaa sai odottaa ihan hemmetin kauan, kun yks suloinen pikku-pylly tarjoilija oli unohtanut tehdä tilauksen keittiöön, mut saatiin me siitä sitten hyvitystä.
Äiti-ihmisten kanssa on vaan vähän vaikea lähteä mihinkään viihteelle, kun ne on ihan puolkuolleita jo yhdentoista maissa, minä mukaanlukien.
Sannalle tuli huono olo, joten hää lähti sitten ruokailun jälkeen ja ei mekään sitten viititty mennä enää mihinkään.
Kieltämättä vähän harmitti, kun mulla oli vähän muuta mielessä tuolle illalle, mut oikeestaan ihan hyvä näin :)

Kiherrän täällä yksinäni :D

Mä lähden kohta Jaanan luokse aloittelemaan ja sitten mennään varmaankin Amarilloon ja siitä jonnekin bilettään. Jee! Oon ihan täpinöissäni.

Kai mä meen vielä meikkaileen vähän, ennenku häippään.
Tulee niiiiin hauskaa!