IRC-Galleria

Muistatsä kun me käytiin silloin ziigaas laivoi,
sillon ikävä ja suru omaa hautaansa kaivoi.
Sä tulit, sain sut omakseni, rakkaakseni,
kultaseni hei, olit kaikkeni.

Sit vähän myöhemmin tajusin mitä menetin,
itseäni vihasin ja tahdoin sinut takaisin,
ja sainkin.
Tosin vain vähäks aikaa kun tajusin
ettet mua haluakkaan, ollenkaan.
Lähdit siksi luotani, kaksi kertaa,
Tahdon vain nähdä sinut kultasein,
vaikka tiedän ettet haluu enää omakseni.

Sanoit että teit tämän parhaakseni, hyväkseni,
siihen loppuu minun ymmärrykseni.
En ees jaksa rupee elämääni kokoamaan,
koska tää ero jaksaa vaan satuttaa, ja taluttaa.