SAKSANPAIMENKOIRAN ROTUMÄÄRITELMÄ :
Yleisvaikutelma: Saksanpaimenkoira on keskikokoinen, omasta mielestään jättimäinen, kulmakunnan voimakkain ja lihaksikkain koira.
Tärkeitä mittasuhteita: Urosten säkäkorkeus on 60-65 cm ja narttujen 55-60 cm, ylettyy vaivattomasti nappaamaan nakin ruokapöydältä. Kropan pituus on noin 10-17% säkäkorkeutta suurempi mutta venyy tarvittaessa koko sohvan mittaiseksi.
Luonne ja käyttäytyminen: Humoristinen, oma-aloitteinen, avulias ja tuppautuva jokapaikanhöylä, jota myös seura-, vahti-, suojelu-, palvelus- ja paimenkoirana käytetään.
Pää: Kiilamainen pallero joka pyörii vartalon etuosassa. Pään sisältä saattaa toisinaan kuulua ääniä.
Silmät: Havaitsee helposti naapurin kissat ja pimeissä puskissa vaanivat näkymättömät pikku-ukot. Korvat: Ne töttöröt siinä pään päällä valikoivat ja suodattavat ääniä koiran mieltymysten mukaisesti.
Leuat/hampaat/purenta: Kovassa käytössä varsinkin elon alkutaipaleella. Käytetään ensin nilkkojen ja varpaiden puremiseen, joista siirrytään kenkien ja kirjojen pilppuamisen kautta aina sohvan raateluun saakka. Puruluihin hampaita ei käytetä.
Kaula: Kaula yhdistää pään ja vartalon, siihen laitetaan kaulapanta. "Kaulapanta? Kaulapanta! Sä laitoit mulle kaulapannan! Jee! Minne me mennään?! Etkö sä ole vielä saanut ovea auki?! Ovi auki nyt! Mä en kestä enääääää!"
Runko: Runko sisältää mm. mahan. Sinne uppoaa vain sitä kalleinta koiranmuonaa. Oveluudella myös ihmisruokaa. Ja kompostiroskaa ja hevosenkakkaa ja...
Eturaajat: Etujaloilla voi kaivautua kukkapenkkiin ja muovimaton alle. Nostamalla etujalkaa ihmiseen päin saa herkkupalan.
Takaraajat: Takajalkojen holtiton heiluminen paljastaa koiran unen olevan sikeää sorttia. Nostamalla takajalkaa ihmiseen päin saa huutia.
Käpälät: Koiran hellyttävin kohta, hyvä että niitä on neljä.
Häntä: Se on se vehje peräpäässä joka heiluu, pyörii, huojuu, sojottaa, vatkaa, paukuttaa ja roikkuu mukana. Sitä pitää ajaa takaa ja varoa ovia sulkiessa.
Liikkeet: Saksanpaimenkoira on ravaaja. Se on myös laukkaaja, löntystäjä, hyppääjä ja hiipijä. Harvoin patsasteleva.
Nahka: On päiviä, jolloin koiraa voi muistuttaa, että koirannahka sopii rukkasten tekoon.
Karvapeite: Oikea saksanpaimenkoiran karvapeite on irtonainen, leijuva ja tiukasti kankaisiin tarttuva. Ympäri vuoden.
Väri: Löytyy laidasta laitaan, saviojassa lutraus saattaa tummentaa väriä hyvinkin paljon. Värillä ei ole väliä, vanhemmiten se haalistuu joka tapauksessa.
Koko ja paino: Urokset: säkäkorkeus 60 - 65 cm, paino 30 - 40 kg. Sopii just eikä melkeen isännän syliin. Nartut: säkäkorkeus 55 - 60 cm, paino 22 - 32 kg. Sopii just eikä melkeen emännän syliin.
Virheet: Niitä ei ole. Tuomari oli epäpätevä puusilmä. Säässä ei ollut kehumista ja kentänlaidallakin oli jotain häiritsevää toimintaa...
SEROPIN ROTUMÄÄRITELMÄ:
Yleisvaikutelma:
Yleisesti koiran tulisi näyttää koiralta, ainakin pääpiirteittäin.
Joskus sekarotuinen koira voi muistuttaa myös jotakin muuta eläintä, mutta jos sekarotuisesta koirasta kuitenkin näkee, että se ON koira, niin se riittää.
Luonne:
No sitä saa olla vähän, tai paljon.
Pää:
Sekarotuisella tulisi olla pää, etupää, sekä takapää. Tämä helpottaa ruoan kulkua elimistössä huomattavasti.
Etupään tulisi sijaita edessä ja takapään takana. Pään sijoitus on loistava mikäli se sijoittuu etupäähän.
Kuono:
Kuono on sekarotuisella koiralla koiran päässä kiinni. Kuonon tulisi olla sen mallinen ja kokoinen, että se mahtuu ruokakippoon. Mikäli ei mahdu, kannattaa ostaa vähän isompi kippo.
Posket:
Niitä tulisi olla kaksi. Yksi kuonon kummallakin puolella. Poskien olemassaolo vähentää kuolan tippumista maahan ja ihmisten päälle, mutta ei välttämättä silti kokonaan estä sitä.
Hampaat:
Niiden kuuluu sijaita koiran suussa. Jos koira kykenee syömään, on hampaita riittävästi ja niiden sijainti on hyvä. Hampaita ei saisi käyttää huonekalujen puremiseen ja repimiseen. Jos edellämainitulla tavalla kuitenkin pääsee tapahtumaan, ei se hylkäävä virhe ole.
Kieli:
Kielen tulisi olla sen kokoinen, että kun kuonon laittaa kiinni, kieli mahtuu suuhun, eikä jää hampaidenväliin, roikkumaan ulkopuolelle. Tämä siksi, että hampaiden väliin jäävä kieli saattaa aiheuttaa kipua. Kielen pitäisi olla kuitenkin riittävän pitkä, jotta sillä saa juotua vettä.
Silmät:
Jos sekarotuisella koiralla on silmät, niin sen on helpompi katsella kaikkea. Tästä syystä olisi hyvä, jos koiralla silmätkin olisi.
Korvat:
Korvia tulisi sekarotuisella koiralla olla kaksi, mutta jos toinen niistä puuttuu, niin ei se kyllä haittaa. Yhdelläkin korvalla kuulee todella hyvin. Sekarotuisen koiran kuulo on välillä muutoinkin aika valikoiva, joten käytännössä sen toisen korvan puuttuminen ei haittaa yhtään. Tosin jos on vain se yksi korva ja se päättää kuulla valikoivasti, niin silloin saattaa omistaja toivoa, että se toinenkin korva koiralla olisi.
Nenä:
No nenää taas sekarotuinen koira tarvitsee aika paljon. Nenän pitäisi olla kuonon kärjessä, mutta voi se vähän siinä sivullakin olla.
Kaula:
Kaulan sijoitus mielellään pään ja rungon välissä, siellä etupäässä, josta jo mainittiinkin. Kaulassa kuuluu olla panta (valjaatkin tosin hyväksytään) kun ollaan lenkillä.
Runko:
Se on aika tärkeä, koska siihen kiinnittyy kaula, jalat ja häntä. Eli se ei saa puuttua.
Jalat:
4 jalkaa tulisi olla, tosin kuvista ollaan ihan nähty 3-jalkaisiakin sekarotuisia, joten kyllä me nekin hyväksytään. Jalkojen ei tulisi kuitenkaan olla niin lyhyet, että rintakehä laahaa maata koiran kävellessä.
Tassut:
Riittää, että tassuissa on muutama varvas ja kynsi. Näiden avulla koiran on helpompi kaivaa, joten niitä pitäisi muutama olla.
Häntä:
Hännän pituus 1cm-100cm, koska pennuilla on ihan lyhyt häntä ja isoilla aikuisilla voi olla todella pitkä häntä. Suotavaa olisi, ettei hännän pituus ylitä 100cm, koska silloin koira voi kompastua siihen. Mikäli koiran häntä on yli 100cm, sekin hyväksytään, jos koira sitten ihan oikeasti ei siihen kompastu.
Karvapeite:
Kuten nimi kertoo, tulisi sekarotuisella koiralla olla karvaa, joka peittää. Karvaa tulisi olla mielellään jokapuolella. Ei haittaa, jos sitä on esim hännässä enemmän, kuin päässä. Silmien edessä sitä ei tulisi olla kamalasti, jotta koiran olisi helpompi nähdä eteensä. Tosin tähän on kyllä muutama juju tiedossa. Nimittäin ne karvat silmiltä voi joko sitoa pompulalla, tai leikata lyhyemmiksi.
Liikkeet:
Juoksu ja kävely (kävelykään ei pakollinen) riittää.
Hyylkäävät virheet:
Jos koiralta puuttuu se runko, jonka kerrottiin tuolla aiemmin olevan todella tärkeä. Tai jos koiran isi ja äiti on samanrotusia.