IRC-Galleria

Sinua katsoin, olit kaunis, kasvosi hauraat,
toivoin että niitä koskea saisin, öisin laulat,
sanat tuntemattomat, kaukaiset, niitä tajua en.

vaikka pois mut veisit täältä epätoivosta, olen,
jumalani tahtoo minut palasiksi,
vaikka mitä sanoisit, se on vain siksi.
ei auta siihen mikään, aurinko laskeutui jo,
tuli mun tuomio,
puolustautua en enää voi, vaikka kuinka haluisin,
nyt on aika kohtalon, ottaa vastaan vastuksin,
aurinkoketo tulee päälle ja mut polttaa,
ei linnassani enää ole tilaa jauhaa sontaa.
Hukun, hukun.
En pelkää, sun täytyy tajuta,
mun kohtalo on valo ja sen pimeys, maailman lanta.

Rakastan kuitenkin aina sitä elämää,
vaikka se oli välillä niin keveää
Sä voit unohtaa, ei pimeyttäni kukaan nää,
aina naamion taakse se jää,
et saa nähdä, ei saa tuntea. Suruni on oma,
mun mielessä se on vaan aina niin soma