IRC-Galleria

Yksin karsinassa mustana, valkoisten keskellä,
paimenen ojentamana kuljet metsätiellä.
Haalistumattomat muistikuvat siitä yöstä,
kun purkin avasit ja joukkoon raiskauduit,
tungit sorvisi hennon ihmisen sisään,
ja mällit sinne ruiskautit.

Hänen ihana vartalonsa vasten sinun kyrpääsi,
lotiseva peräreikä sisäänsä sinua hengittäisi.
Päivän valona hän sinua pitää, kaikkena hyvänä,
mutta silti sinä olet paha, vaikka tahtoisit pitää häntä hyvänä,
helliä pitkin yötä, silittää tukkaa ja poskea,
jonka iho polttaa kättäsi lämmöllään.

Valkoinen paimen, jota katsot, on sinulle ehkä määrätty,
tekemään sinusta taas valkoinen, eniten lampaista palvottu,
henkisesti kasvanut ja todella rakastunut,
oisit
ehkä onnellinen ja et lainkaan lakastunut