Anteeksi, anteeksi, rakkaani, että olen tyhmä ja kärsimätön, anteeksi etten osaa puhua oikeilla sanoilla, anteeksi että tahtomattani sua varmasti loukkasin, muttet sitä sanonut, jos tosissasi anteeksi annoit minulle, tosissaan se oloani helpottaa, ehkä ensi yön nukun ilman syylisyyttä...
Ihmisen ylle syylisyys lankeaa,
rakkauttaan ei saa kadottaa,
vaikka olisit tyhmä ja kärsimätön,
sua hän vain odottaa,
ikuisessa yössä te yhdessä valvotte,
käsi kädessä, yhdessä suuteloitte.
Se päivä vielä koittaa,
se päivä vielä saapuu,
yhdessä te kuljette ainiaan,
ette enää herää aamuun ankeaan.