IRC-Galleria

piti tää runo tiivistää kolmeen riviin:

aina iltaisin,
minä katson ulos ikkunasta
ja näen vain synkkää pimeyttä.
nämä talviset yöt
ovat sellaisia.
ei tee mieli ulos kävelemään.
Menen portaille ja aistin
pakkasen kylmän tuoksun
ja minua paleltaa.
Tulee ikävä ystävää,
joka on kaukana
jossain kaupungilla.
Minä en koskaan sopeudu
elämään tässä kiireisessä kaupungissa.

eli tällanen tuli:

Aina pimeää,
ja pakkasen kylmä tuoksu.
ikävöin ystävää

--

ja tää kahteen riviin:

Tunnen lämmön
kasvoillani.
Yön varjot väistyvät ja
minä herään
uuteen aamuun
kehdosta, kohdusta
kiirehtimättä,
kun aurinko jälleen nousee
kiirehtimättä.

tällasta synty:

herään kiirehtimättä
kuin aurinkokin jälleen.