"..is that everything is uncertain."
Joku hullu joskus sanoi noin.
Taisi varmaan tietää mistä puhui, mutta niinhän ne hullut yleensä tapaa. Muut ei vaan aina ymmärrä. Mutta mutta, vanha vuosi on mennyt ja uusi vuosi saatu vastaan onnistunee ilotulituksen saattelemana. Kaupungin ilotulituksessa oli tänä vuonna oikeasti MUNAA. Hitto, kunnon paukkeet ja helvetin hienot efektit. Erityisesti se yksi, kun kipinöitä satoi maahan asti. Tosin joltakin random ihmiseltä meinasi hiukset kärventyä, kun isompi pomminkappale tuli kipinöissä päähän, mutta muuten esitys oli kerrassaan mainioin.
Ensimmäistä kertaa kuulin uudenvuodeniltana kaupungintalon kuusen äärellä laulettavan Maamme-laulua. En sitten tiedä oliko kyseessä suunniteltu esitys, vaiko täysin spontaani tapahtuma, mutta kyllä se vaan paikalleen sopi. Kiitokseni esittäjille.
Tämän menneen vuoden aikana on tapahtunut ainakin minulle ja varmaan monelle muullekin paljon ja äkkiä. Eikä se aina ole niin kevyttä kannettavaa. Mutta onneksi olen tavannut paljon mukavia ihmisiä ja saanut tärkeitä ja arvokkaita ystäviä ja oppinut tuntemaan vanhoja paremmin. Kiitoksia teille kaikille tästä kuluneesta vuodesta. Tiedäte kyllä keitä olette.
Ja niin... jotain uudenvuodenlupauksiakin pitäisi varmaan tehdä... Hmm... Mitenkä olis tällänen:
En lakkaa yrittämästä, enkä etsimästä. Kun tässä nyt on tullut taas käytyä katsomassa uima-altaan syvää päätä ilman kelluntalaitteita ja kunnollista uimataitoa, niin tuo saattanee olla paikallaan. Ainakin kahden ihmisen luuisi tietävän kuinka syvällä kävin ja toisen kahden tietävän siihen ainakin osan syistä.
Lopetan tällä kertaa Turisaksen kappaleeseen "Those Were The Days":
Once upon a time there was a tavern,
Where we used to raise a glass or two.
Remember how we laughed away the hours,
think of all the great things we would do.
Those were the days my friend,
We thought they'd never end,
We'd sing and dance for-ever and a day,
We'd live the life we choose,
We'd fight and never lose,
For we were young and sure to have our way.
Lalala lah lala, lalala lah lala
Just tonight I stood before the tavern,
Nothing seemed the way it used to be.
In the glass I saw a strange reflection,
Was that lonely soldier really me.
Those were the days my friend,
We thought they'd never end,
We'd sing and dance for-ever and a day,
We'd live the life we choose,
We'd fight and never lose,
For we were young and sure to have our way.
Lalala lah lala, lalala lah lala
Through the door there came familiar laughter.
I saw your face and heard you call my name.
Oh, my friend, we're older but no wiser,
For in our hearts the dreams are still the same.
Those were the days my friend,
We thought they'd never end,
We'd sing and dance for-ever and a day,
We'd live the life we choose,
We'd fight and never lose,
For we were young and sure to have our way.
Lalala lah lala, lalala lah lala
