IRC-Galleria

Tilanne

Olet kävelemässä syvällä tiheässä metsässä. Edessäsi näet vanhan mökin.
1. Miten ovi on ?
(Avoin/Kiinni)
- Kiinni

Menet mökkiin sisään ja näet pöydän.
2. Minkä muotoinen se on ?
(Pyöreä/ovaali/neliskulmainen/suorakaide/kolmio)
- ovaali

Pöydällä on maljakko, jossa on vettä.
3. Kuinka paljon?
(Täynnä/puoliksi/tyhjä)
- tyhjä

4. Mistä maljakko on tehty?
(Lasista/posliinista/savesta/metallista/muovista/puusta)
- posliinista

Lähdet mökistä ja jatkat kävelymatkaasi metsässä. Näet kaukaa edessäsi vesiputouksen.
5. Millä voimakkuudella vesi virtaa
Valitse numeroiden 0-10 välillä
- 5

Jonkin matkaa vesiputouksen jälkeen huomaat astuneesi johonkin kovaan.
Nostat maasta kimaltelevan esineen joka on avainnippu.
6. Kuinka monta avainta nipussa on ?
Valitse numeroiden 1-10 väliltä
- 3

Kävelet yhä eteenpäin yrittäen löytää tiesi ulos metsästä. Yhtäkkiä näet linnan.
7. Minkälainen linna on?
(Vanha/uusi)
- Vanha

Menet sisään linnaan ja näet altaan jossa on likaista vettä. Altaassa kelluu jalokiviä.
8. Nostatko jalokiven ylös?
(Kyllä/ei)
- en

Likaisen altaan vieressä on toinen allas jossa on kirkasta vettä ja rahaa.
9. Poimitko rahaa?
(Kyllä/ei)
- en

Linnan perällä on ovi josta menet ulos. Siellä on iso puutarha. Näet laatikon maassa.
10. Minkäkokoinen laatikko on?
(pieni/keskikokoinen/iso)
- iso

11. Mitä materiaalia laatikko on?
(pahvia/paperia/puuta/metallia)
- metallia

Jonkin matkan päässä laatikosta on silta.
12. Mistä silta on tehty?
(metallista/puusta)
- puusta

Siltaa vastapäätä on hevonen.
13. Minkävärinen se on?
(valkoinen/harmaa/ruskea/musta)
- ruskea

14. Mitä hevonen tekee
(on hiljaa paikoillaan/syö ruohoa/ravaa
ympäriinsä)
- syö ruohoa

Huomaat yhtäkkiä jonkin matkan päästä hevosesta suuren tuulenpuuskan.
Tornado on lähestymässä.
Sinulla on kolme vaihtoehtoa
a) juosta ja piiloutua laatikkoon
b) juosta ja piiloutua sillan alle
c) juosta hevosen luo ja ratsastaa pois
- valitsen Cn

**********


**********


Tulkinnat

1. Ovi
AVOIN - Olet ihminen joka haluaa jakaa asioitaan muiden kanssa
KIINNI- Olet ihminen joka pitää asiat sisällään

2. Pöytä
PYÖREÄ/OVAALI - luotat ystäviisi täydellisesti, hyväksyt ihmiset helposti
SUORAKAIDE/NELISKULMAINEN - olet vähän valikoivampi ihmissuhteissasi ja vietät aikaa vain niiden kanssa jotka ovat kanssasi samalla aaltopituudella
KOLMIO - olet erittäin varauksellinen ja valikoiva ystävien suhteen.
Elämässäsi ei ole monia läheisiä ihmissuhteita.

3. Vesi maljakossa
TYHJÄ - elämäsi ei ole tyydyttävää
PUOLIKSI TÄYTETTY- olet saavuttanut puolet haluamistasi asioista elämässä
TÄYNNÄ- olet täysin tyytyväinen elämääsi

4. Maljakon materiaali
LASI/SAVI/POSLIINI - sinussa on haavoittuvuutta ja epävarmuutta
METALLI/MUOVI/PUU - olet vahva

5. Vesiputouksen virtaus
0 ei ollenkaan seksuaaliviettiä
1-4 alhainen seksuaalivietti
5 normaali seksuaalivietti
6-9 korkea seksuaalivietti
10 supervoimakas seksuaalivietti, et voi elää ilman seksiä.

6. Avaimien lukumäärä
1 sinulla on yksi hyvä ystävä
2-5 sinulla on muutama hyvä ystävä
6-10 sinulla on paljon hyviä ystäviä

7. Linna
VANHA - osoittaa että olet päässyt yli edellisestä parisuhteestasi
UUSI - olet vielä kiinni, muistelet edellistä kumppaniasi

8. Jalokivet
KYLLÄ - vaikka kumppanisi on lähellä flirttailet muiden kanssa
EI - ollessasi kumppanisi kanssa keskität huomiosi häneen

9. Raha
KYLLÄ - ollessasi yksin flirttailet muiden kanssa
EI - ollessasi yksin, ajattelet siltikin kumppaniasi. Olet uskollinen

10. Laatikon koko
PIENI - alhainen itsetunto
KESKIKOKOINEN - "keskinkertainen" itsetunto
ISO - vahva itsetunto

11. Laatikon materiaali
PAHVI/PAPERI/PUU (ei kiiltävä) - olet kiltti ja muita huomioiva persoonallisuus
METALLI - olet ylpeä ja jääräpäinen persoonallisuus

12. Sillan materiaali
METALLI - sinulla on hyvin vahva side ystäviisi
PUU - sinulla ei ole kovin vahvaa sidettä ystäviisi

13. Hevosen väri
VALKOINEN - olet hyvin rakastunut.
HARMAA/RUSKEA - olet melko tyytyväinen kumppaniisi
MUSTA - et ole tyytyväinen parisuhteeseesi

14. Hevosen toiminta
HILJAA PAIKOILLAAN/SYO RUOHOA - kumppanisi on kotona viihtyvää, rauhallista tyyppiä
RAVAA - kumppanisi on villi, menevä

Sitten viimeinen osa testiä. Kolme vaihtoehtoa tornadon lähestyessä..

TORNADO - ongelmat, vaikeudet
LAATIKKO - sinä
SILTA - ystäväsi
HEVONEN - kumppanisi

A. Jos valitsit laatikon, pidät ongelmat sisälläsi
B. Jos valitsit sillan, menet vaikeuksia kohdatessa ystäviesi luo
C. Jos valitsit hevosen, haet tukea kumppaniltasi kun sinulla on vaikeaa

Selkä meni paskaksi. Oijoi, sehän on loistavaa! Joku selkäfile vetää/painaa/rusentaa
kylkeä lyttyyn, ja hengitys pistää :F Töissä kuuteen.. Ugh. Huomenna lekuriin,
olis vaan pitänyt mennä sinne fysioterapiaan.

Piirsin teille piristeeksi kuvan. Se on tosin hyvin älyvapaassa mielentilassa tehty :>

.. Audioclown:ilta ja päätin piirtää tämän ^^

1. avaa paint
2. sulje silmät
3. piirrä kissa

Nyt mun hiukset vaihtoivat ulkomuotoansa. Mulla on otsatukka o.O

..että täällä on kylymä! -12 oli mittarissa ja ihan liikaa minun raastinhipiälleni.
Kämppäkin näyttäs vuotavan suurista ikkunoistaan kylmää ilmaa ja patterit ei toimi,
joten ei lämmin ulkona, ei sisällä liioin.. :F

..jotkut hyvistä ystävistäsi eivät vaan enää välitä nähdä sinua.
Mutta he eivät myöskään kehtaa myöntää sitä julkisesti,
vaan joko heillä on tavaton kiire tai sitten he välttelevät.
Muutkin syyt kelpaavat, jos tätä jatkuu aina kun haluat nähdä heitä,
mutta he eivät koskaan soita sinulle kysyäkseen onko kalenterissasi
aikaa heille.

Kuvassa: Kissani Nöpö nukkuu kämppikseni korissa.

Pieni ja valkea jääkarhunpentu alkoi kasvaa ensin jalkoja. Tuo holtiton pitkäraajainen ja suurikorvainen koira-parka keräsi katseita ja sympatiaa aina lenkeistä bussimatkoihin. Koirapuistossa päästiin käymään noin kaksi viikkoa rokotusten jälkeen. Kokemus suuresta riehakkaasta koiralaumasta oli alkuunsa hyvin jännittävä, Jedi ei osannut olla mitenkään päin isojen ja vanhempien koirien haistellessa sitä kuitenkin nätisti. Tutustuminen ei vienyt kauaa, kun oma hopeanuoleni oli singahtelemassa jo leikkimielisten seassa täysin sydämin, ja minä kyttäsin silmä kovana niiden jännittävää laumakäyttäytymistä napsien samalla kuvia, jotka jo olen toki ehtinyt jonnekkin bittiavaruuden syövereihin kadottamaan.

Kaikki kokemukset olivat siis ensinnäkin minulle uusia puhumattakaan koikkelistä ystävästäni, joka vasta asteli ensimmäisiä askeliaan elämässään. Kateus melkein iski siitä, että se sai olla vielä lapsonen ja riehua sydämensä kyllyydestä, leikkiä ja saada paljon hellyyttä osakseen kaikilta niiltä ihmisiltä, jotka kävivät meillä kylässä yleensä pitääkseen minulle seuraa, jonka tuo koiranretku lopulta kuitenkin varasti. Välillä meinasin unohtaa itseni ja kissani, pennussa kun oli niin palon hommaa ja tekemistä aamusta iltaan. Kiitän kovasti silloista kämppistäni, että hän jaksoi rakastaa ja hoivata kissojani kun minä keskityin äidillisesti pitämään pentua silmällä ja olemaan valmiina sen tarpeiden varalta. Mutta kukaan muu kuin minä ei pystynyt pitämään minusta huolta. Voittehan varmaan kuvitella, miten paljon saattoi univelkaa ihmisellä välillä olla. Enkä tyylini mukaan kyennyt herpaantumaan niin pienestä otuksesta, oli sen suussa milloin sukkaa, milloin johtoja, milloin meikkiputeleita. Enkä koskaan oppinut laittamaan niin montaa asiaa yhtäaikaa pois sen saatavilta, olen aina ollut melkoinen 'huithapeli'.

Niin siinä sitten kävi, että kissat päättivät muuttaa alivuokralaisiksi kämppikseni huoneeseen. Niitä ei juuri nähnyt, ja sai tosissaan leikkiä viidakkokirjaa, että ne löysi jostain kippuralla nukkumasta. Ainoa keino nähdä niistä edes pienen vilauksen oli kun avasin tonnikalapurkin tai ravistin raksupakettia. Samassa ilmestyi myös täystuho paikalle, jolloin kissat katsoivat paheksuvasti välillä minuun ja välillä koiraan. En tuoksunut kissojen mielestä enää heiltä ja minun ominaistuoksuuni oli tarttunut aimo annos koiranpentua. Kissojen mielestä toki hieman ällöhköä. Sydämeni alkoi musertua, kun kämppikseni infosi minua ahkerasti kissojen nukkuvan hänen tyynyllään tai päällään, kehräävän kainalossa tai sylissä, kun hän naputteli koneen ääressä. Minun oli silti suotava se vapaus niille, että ne pääsisivät turvaan riiviön hampaista ja ennenkaikkea nukkumaan rauhassa.

Jatkuu...

Se on kumma miten sitä tietää kaiken kaikesta alusta saakka. Kamala pönkitys päällä tietoakaan siitä, mitä edessä voisi mahdollisesti olla. Mutta ihminen ei koskaan opi kaikkea elämänsä aikana, ja tuskinpa tarvitseekaan. Hyödyllistähän se sinänsä olisi, vaikka muistikapasiteettimme valitettavasti ei riitä tuomaan kaikkea elämän mittaiselle ajalle muistettavaksi, mikä sekin osoittaa kuitenkin tavalla tai toisella tilanteesta riippuen olevan vain hyväksi.

Miten ihmeellistä olikaan noin vuosi sitten 2007, kun kissaihmisenä päätin tuoda perheeseen uuden tulokkaan, koirani Jedin. Sen kokemuksen pohjalta jota pienenä sain koirista, en voisi kasvattaa yhtään ainoaa pentua. Ne olivat tuolloin minulle mukavia leikkikavereita ja ihailtavia otuksia, mutta niiden käyttäytymisestä ja kasvatuksesta minulla ei ollut minkäänmaailman käsitystä. Nyttemmin tajuan varsin hyvin muistellessani huvittuneena tuolloisia koiria, kuinka hyvin ne vetivät pidemmän oljenkorren omistajiensa silmien alla, itsekkäästi ja röyhkeästi - mutta sitähän me kaikki eläinmaailman herruudet olemme; itsekkäitä ja oman edun tavoittelijoita.

Olen aina ollut pohjimmiltani eläimiä rakastava, hieman outo, mutta mukautuva persoona. En tietenkään aluksi ymmärtänyt itsekään, miten minä yllättäen saatoin ostaa koiranpennun, miettinyt olin kyseistä asiaa jo vuoden verran, mutta silti kaikki tapahtui niin äkkiarvaamatta, etten itse pysynyt perässä lainkaan. Ja miten omituiselta ajatus tuntuu nyt, että valitsin juuri Akitan - helpon mutta silti niin vaativan rodun sekarotuisen tai jopa kissanpennun sijaan. Enkä edes kunnolla ollut perehtynyt rotuun, mutta kasvattaja on ollut minulle siinä suurena apuna, sekä muutama muu ystävä.

Sinä päivänä, 2.12.2007 ihmettelin lattialla pissaista sanomalehteä ja valkoista uneksivaa pehmolelua. Tämä ei ollut kuin kissanpennun kanssa, vaan tällä kertaa äidinvaistot olivat niin herkillä, että yöllä tuli heräiltyä monta kertaa kahden viikon ajan. Yleensä pentu nukkui nätisti puoliksi sängyn alla, mutta toisinaan se keksi vallan hauskoja tekemisiään milloin kissanraapimapuun sisustamisella uudestaan, milloin pyykkikorin tyhjentämisellä jne.
Pikkuhiljaa me, kissat ja minä totuimme uuteen perheenjäseneemme, ja kaikki alkoi lähteä rutiinilla eteenpäin, joka oli omalla kohdallani ehkä se vaikein vaihe, sillä en koskaan rakastanut rutiineja.

Jatkuu...

onpas yksinäistä nuorella ihmisellä...

..kerrankin on niin että tupakka etoo..