IRC-Galleria

Oi helmi. Olin ekan kerran ilman satulaa pidemmällä maastolla. Tyttö ja Koira oli mukana. Koira pelkäs Hevosta, maastoutu ojaan. Hevonen oli rela, kävili rauhassa ja pyöritteli korviaan. ALUKSI. Mutta ei kauaa. Textailin aika aktiivisesti, auto pilotti päällä. Ei toiminu. Haahuiltiin keskellä tietä. Mentiin metsään, jollekin tielle joka oli ihan outo. Löydettiin Koululle, sieltä lähti polku. Polku meni tielle, sellaselle pienelle söpölle metsätielle. Hevonen käveli reippasti ja söi puskista. Istuin selässä ja kirjottelin viestejä. Tie tuli pellolle, katselin miestä joka pesi autoa toisella puolen peltoa. Käännyttiin takasin. Kirjotin edelleen viestejä ja poistelin saapuneita. Vasemmassa kädessä puhelin ja toinen puoli ohjaa, oikeessa piiska ja oikee puoli ohjaa. Hevonen päätti lähtee, istuin edelleen ja kirjotin, hevonen laukkas ja pukitteli. Me ei olis kyl saatu. Tyttö hitusen nauroi kun kerroin et se oli pisin pukkisarja ikinä, mut mä vaan kirjotin viestiä. Mutta minkäs sille voi jos mun Kulta kaipaa mua? Sit laitoin pakosta puhelimen taskuun ja ohjat käteen, heppa steppas eteenpäin ja pukitteli. Päästiin metsätie lopuun saakka, pukki noin joka toisella askeleella. Odotettiin risteyksessä Tyttöä ja Koiraa, Koira oli ojassa eikä tullut pois. Lähdettiin "käveleen" kotiin päin, Hevonen teki kaikkia ihme kiemuroita ja sekoili omiin jalkoihinsa ja oli aikas söpö. Kerran tarvi kääntää metsään kun ei jarru toiminut. Kun Tyttö sai meidät taas kiinni Koiransa kanssa, minä: "Äiti, mä haluan sittenkin purjeveneen, tää on ihan tyhmä. " Tyttö nauroi ja matka jatkui. Hevonen hömppäili aika reipasta vauhtia, Tyttö ja Koira saivat kiinni vasta tallin pihassa.

Ou jee. Heikki on rakas. Ja joku on vielä paljon rakkaampi. Kiitos välillisestä liikenteen vaarantamisesta Kulta<33 Saat mut rikkoon lakia.