Lisähuomiona unettomus-oireisiin kuuluu ns. "poltergeist" ilmiö. Huoneessa kuuluu öisin ääniä. Tunnen pahan läsnäolon. Esineitä lentelee. Ruokavälineet rikkoutuu. Katsetta ei pysty tarkentamaan. Puhuminen aiheuttaa oksetusta.
Toisin sanoen olen lähes jatkuvasti raivon vallassa. Keskittymiskyky häipyy. Niin ja vasen käsi on melkein koko ajan puutuneena. Aamulla auto oli umpijäässä ja tottakai lukkosula oli lopussa. Kaiken lisäksi, talonmiehet ajeli nurmikoilla ja toljotti naureskellen kun riehuin auton ympärillä ku vajaamielinen. Jos se lukko ei olis avautunu seuraavan 5 min. aikana, olisin murtautunu siihen autoon ja ajanu niitten saatanan rasvamaksa talonmiesten päältä 5 kertaa ihan vain huvin ja harrastuksen vuoksi. ( anteeksi talonmiehet, tämä ei koske kaikkia teitä)
Positiivista on se että rytmihäiriöitä ei ole vielä tullut. Vielä, koska unettomuutta on ollut ennenkin. aah. Lepopulssi 70. Kaikki hyvin. No, on se jo aika lailla koholla, mutta... yli 130 ja olo alkaa olla kuin kolibrilla ikään. Nehän ei kovin pitkään eläny.
Mutta lainaten erästä nimeltämainitsematonta: "Pittää nauttia tästä niin kaunko tätä kestää!"