Lex Nokia – tunnetaan yleisesti lakiesityksenä, joka antaa yrityksille valtuudet työntekijöidensä sähköisen viestinnän tunnistamistietoihin. Yrityksen näkökulmasta se helpottaisi hyväksyttäessään taistelua yritys- ja teollisuusvakoilua vastaan. Sitä on kritisoitu muunmuassa siitä, ettei se rajoitu vain yrityksen työntekijöiden sähköpostiliikenteen valvontaan, vaan antaa toteutuessaan samat valtuudet myös oppilaitoksille, taloyhtiöille, kirjastoille ym. laitoksille. Nämä ovat jopa poliisin valtuuksia suuremmat.
Kyse on kuitenkin paljon Lex Nokiaa suuremmasta asiasta. Rahamäärien ja kulutuksen maksimointi sekä yrityksen hyvinvointi laitetaan kansalaisoikeuksien, kuten yksityisyydensuojan edelle erilaisilla laeilla. Näiden lakien sanotaan usein vähentävän rikollisuutta ja lisäävän “turvallisuutta”, mutta kenen turvallisuutta? Tämä kansalaisoikeuksien alasajo tehdään niin pienissä osissa erilaisia lakeja, ettei kansa edes ehdi huomata sitä, saati sitten vastustaa. Tämä on nähty jo Amerikassa ja monissa Euroopan maissa.
Miksi kansa ei vastusta? Tämän mahdollistaa Kylmän sodan aikana juurtunut tapa halveksua yhteiskunnan ja valtaapitävien toimitaa arvostelevia henkilöitä ja tahoja. Heidät leimataan Suomessa usein terroristeiksi, anarkisteiksi tai maanpettureiksi. Kansa elää ikäänkuin sokeana, luottavaisena valtaapitävien toimintaan: “Ei kuule suomessa ihmisoikeuksia loukata, olemmehan hyvinvointivaltio”. Siteeratakseni Steen1:n nettisivuilta aikoinaan löytämääni lausetta; “Kansa hiljaisena ja sokeana epäkohdille on aina ollut eliitin ihanne.”
Näin se tapahtuu. Lait valmistellaan ja sovitaan pienen piirin sisällä (usein erilaisissa lautakunnissa), ilman median ja kansan huomiota, jolloin kansa ei monesti edes tiedä lakiehdoituksesta. Tämän jälkeen laki pusketaan kaikessa hiljaisuudessa läpi eduskunnassa (Onhan se jo sovittu juttu). Lex nokia ei ole ainut tapaus ja tätä tapahtuu koko ajan, mutta suurin osa näistä lakiehdoituksista ei vain saa näin suurta huomiota mediassa.
Lex nokia on vain hyvä esimerkki siitä, kuinka ihmiset luottavat sokeina valitsemiinsa edustajiin, jotka todellisuudessa ovat suurin osa samaa suurella rahamäärällä eduskuntaan ostettua porukkaa, jotka ajavat (taloudellisten)tukijoidensa (pääosin eliitin) toivomat lait läpi. Tämän takia ne valmistellaan suljettujen ovien takana.
Eliitti saa saa poliisia suuremmat oikeudet ja eliitin ostama joukko säätää eliitille hyödylliset lait murentaen kansalaisoikeuksia pala palalta. Koneisto pyörii eliitin valvoman kansan kuluttaman rahan avulla, joka menee takaisin rahan luokse, eliitille.
-balance
(Lex Nokia -lakiehdotus meni läpi. Teksti on luotu helmikuussa 2009)