Hän puhui
että Tuonela olisi olemassa
Niin hän sanoi
ja sai minut uskomaan
uskomaan
että puut puhuvat
heinät kuiskivat
Niin kauan oli
kevät
syksy
ei mikään muu
Diana kuupaholaisen selässä..
Ja minä olin
kuin pieni lapsi
Niin paljon rakastin rajattomia
köyhien satuja
Hän puhui
minä kuuntelin
kuuntelin
Ja voi
miten hän oli kuin
tarua itse
Kylmät olivat
marraskuun tuulet
sinä iltana
kun hän sanoi palaavansa
..Ehkä
Oli vieläkin vain
kevät
syksy
ei mikään muu
Ja minä rakastin sitä ajatusta
Olin hölmö
Mutta hän
puolijumalani
ei ollutkaan kuolematon..
Kuitenkin
Hän oli saanut minut
typerän uskomaan
Uskomaan
että maa suutelee
ja kuolleet runoilee
Ja niin
Hän palaa vielä...
Uusimmat blogimerkinnät
- [Ei aihetta] 26.09.
- Siitä se alamäki sitten lähti 16.12.
- My babe <3 06.12.
- I'm coming back love, cruel Heathcliff. My... 03.08.
- ~ 23.07.
- Sudenkorhosia ja papukarhuja 12.07.
- TusCa 06.07.
- Tyttö-testi 18.06.
- Mauuu 11.05.
- Celebs are ruining everything! 30.04.
Selaa blogimerkintöjä
- ▶ 2011 (1)
- ▶ 2010 (22)
- ▶ 2009 (30)
-
▼
2008 (19)
- ▶ joulukuu 2008 (2)
- ▶ marraskuu 2008 (1)
- ▶ elokuu 2008 (2)
- ▶ toukokuu 2008 (2)
- ▶ huhtikuu 2008 (2)
- ▶ maaliskuu 2008 (3)
- ▶ helmikuu 2008 (4)
- ▶ tammikuu 2008 (3)
- ▶ 2007 (5)
- ▶ 2006 (8)