IRC-Galleria

Kävimpä taas jäädyttelemässä jalkaa. Mie alan pikkuhiljaa jo hymyileen taas. Niinkuin epäilinkin että jotakin kamalaa tapahtuu kun elämä suuteli tuos yhes välis, nii jo illallahan kaikki meni päin helvettiä. Oman typeryyteni ja hoitamattomien asioiden takia sain kolmelle ihmiselle itseni mukaanlukien täyden katastrofin aikaan. Että näin...ei oikeen sitte rokkauttanu illalla, vaikka olin päisällään ku palokärki.

No sieltä tähän asti on ollu taas aika mustaa, mutta onneksi asiolla on tapana järjestyä. Ja onhan nyt taas kaikki parhain päin, tai siis semmosilla malleilla mitkä ansaitsen.

Haluaisin kovasti että asiat voisivat olla toisin mutta ehkä tulevaisuudessa, eihän tässä kiire ole. Tahtoo taas meikäläinen vaan ajatella muita ja unohtaa itsensä ihan täysin. Täytyy katella ja ihimetellä, kyllä se taas tästä.

Ajattelen sua.....

-Norsu-

Ei oikein nyt taas lähe...tai lähtee, niinku purkka tukasta. Kaippa täsä pitäs lähtä Harben kans kahtoon joko sinne montulle pääsee kohta ajeleen mopolla, vai pittääkö hyppyrien jälkeen leikkiä sukellusvenettä. Viimeks oli kuulemma ollu aika paljon viel vettä kuopissa...

Ai niin, muuten kesäkuu kokonaan lomalla, voi hitto. Ehanaa...sitä ootellesa.

-Norsu-

I hide behind my smile and it hurts me inside...

Meikä pääse illalla pilettään...Jeee. Enhän mää ookaan ku kuukauden yrittäny päästä. Siistiä ku on sunitelmat valmiit, ja pääsen maailman tärkeimmän ihmisen kans jutteleen syntyjä syviä pitkästä aikaa.

On kyllä ollu mahtava fiilis koko aamun, pitkän makailun jälkeen vuoteesta melekeempä suoraan saunaan....mahtavaa.

Mitähän tässä vielä tapahtuu, kauhia ku pelkää että jotain karmeeta on tiedossa ku nyt näin elämä suutelee...toivottavasti iltasella joku muukin kuin elämä ;)

Synttärit, synttärit. Meinasin kuolla töissä, timon kans maattiin jo käytävällä kahen aikaan ja huuettiin ettei jakseta.....mutta nyt kalijaa, kalijaa, kalijaa.

When the night turns to a day, the morning liht takes you away!
oh why this love is just a game, but i have no one else to blame!

Sykkii taas, hyvä fiilis! Riimiä pukkaa.

Mielipitietä kiitos.....

Voi jurpele...olipa kiire päivä. Puolet porukasta sairaslomalla, jee jee ja hemmetisti hommaa. Itekki menis puolijuoksua ku vaan antas koipi periksi, kävin tänään taas vähän jäädyttelemässä, voi fideelio että kävi kipiää. Lohduttavia sanoja hoitsulta -Ku se tosta vielä paranee niin sitte käy vielä kipeempää...Jee- Kipu on ihanaa, kipu on ihanaa.

Mutta huomenna Perjantai, ja mun synttärit...Jipii. Vois ottaa ihan muutaman vaikkapa olusen juhlan kunniaksi, taikka mitä tuota juhlii ku vaan tulee vanhemmaksi ja kalkkisemmaksi.

No lohduttaapa se kuitenkin että en oo ikinä kasvamasa aikuiseksi...enkä varmaan kovin isoksikaan.

-Norsu-

Fak to shit, fak to shit, fak to shit....kamoon hey yeaaaahh!!! Niiii....taas tätä pää sekoaa.
No siis sehän ei oo mitään uutta. Nollat taulussa mennään Jeeee.....

Kuten jo aiemmin mainitsin, nii oispa vähemmän mietittävää tällä hetkellä. kaikki asiat joita on ootellu about puoli vuotta ja osan jo unohtanukki ja hyväksyny että no ei siinä...viduiks män, nii nyt sitte kaikki yhtä aikaa kaatuu pienen pojan niskaan...että näin.

No taas...näillä mennään.

-Moro-

No joo...voi hitto mitä tunteiden hullunmyllyä taas....Sanottasko että oon sekaisin kuin ankanpoikanen. Koita tässäki nyt sitte ajatella loogisesti ja olla muutenki järkevä...apua! Täsä taas tiiä mitä tekis.
Joku tietää mitä tarkoitan....

Tä dä tä dä tädä tä....eipä väsytä Jeeee....väsy väistyy ja elämä voittaa. Vitsi että on mahtava fiilis, kesä tulee ja huomaa olevansa tärkeä ja tykätty.

Mulla varmaan pysyy tämä pepsodent hymy koko päivän ja yön naamalla. Hymy perseessä....jee. Illalla pakko kyllä päästä bailaamaan...meen vaikka yksin omalla autolla selevinpäin jos niikseen tulee.

No ei ihan. Vanha vamma taas rupes viduileen ihan tosissaan. Työnjohtaja toimitti lääkäriin, meinas että nilkuta vaan menemään siihen asti ettet enää pääse töihin ja piät kuukauden saikkua. Meinasin että voisinhan mää vaihtaa hommia johki semmoseen ettei tarvis nii pirusti kävellä ja juosta, siitä seurauksena murhaava katse ja murahdus -VAIN MINUN KUOLLEEN RUUMIINI YLI-. ottasko tuon kohteliaisuutena vai vittuiluna. Onko siis että en tuu ikinä pääsemään kentältä pois vai onko niin että olen tärkeä kaveri jota ei voi päästää pois. Niimpä niin, jaapa jaa....

Elikkäs oikeen mukava lääkärineito(oli muuten nätti huh huh....)otti sitten typpi pullon ja jäädytti meikäläisen hiertymän jalkaterästä. Oli aika villin tuntonen. Tätä jatketaan viikon välein kunnes poika taas kirmaa kuin aropupu pitkin metsää. Siis aropupu metsässä, TÄH.....Helou!

Sain tän päivän saikkua ja aamullakin sain nukkua jopa kahdeksaan...aivan mahtavaa. Voi muuten illalla vejättää kylille aika rankasti, mutta minkä sille sitte voi!

Niin käy joskus ;)