IRC-Galleria

Gladis eorum intret in corda ipsorum,
Et arcus eorum confringatur

"I'll sing an old song, a song I once knew. I'll dance on the ashes, the ashes of you."

Viime kesän lopulla mulla alkoi jostain syystä toi röökin poltto tökkimään, ja olihan tuota tullu aktiivisesti 12 vuotiaasta asti tupruteltuakin.
No ajattelin sit kokeilla jos vois olla ilman röökiä, tai edes vähentää, ja kuinkas kävikään, nyt menny puolisen vuotta ilman röökiä hujauksessa, ja samalla tajusin että on livahtanu mennä yli 2,5 vuotta ilman alkoholia myös, vaikka tarkoitukseni ei ollut lopettaa kokonaan sitäkään tohellusta, mutta ehkä parempi näin.
Ainakin mielenterveyden kannalta on paljon paremmin asiat nyt kuin sillon kun tuli vielä pämppäiltyä.
Tossa syksyllä meinas olla vähän rankkaa, yhteensä 5 enemmän tai vähemmän tuttua ihmistä kuoli 4 kuukauden aikana, 3 heistä tappoi itsensä, ja yksi näistä itsemurhaajista oli ylä-aste ajoilta oikeastaan ainut todella hyvä ystävä meidän luokalta, kenen kanssa oltiin vuosien varrella pidetty jatkuvasti yhteyttä. Hän oli vielä kuolinpäivänään yhteydessä minuun, jälkeen tajusin että jäähyväiset heitti.
Lisäksi ukkini ja mummoni, ketkä kasvattivat minut lapsena, ja olivat kuin isä ja äiti mulle, molemmat kuolivat hyvin lyhyellä aikavälillä, itse asiassa niin lyhyellä, että pystyimme hautaamaan molemmat samaan hautaan ja yhtä aikaa.
Mutta tässä tajusin vähän aikaa sitten, että jos vielä vetäsin viinaa samaan malliin kuin ennen, niin en varmaan pystyisi käsittelemään kaikkea tuota järkevästi, vaan todennäköisesti olisi mulla mopo karannut käsistä jo ajat sitten, ja varmaan olisi pitänyt jo päästä jonnekkin vähän "lepäämään." Taikka sitten oltas saatu kaivaa kuoppa minullekkin.
Monta kertaa on mieli tehny korkata viskit yms ja vetästä lärvit, mutta onneksi aina tulee se järki perässä kun malttaa odottaa hetken, joka pistää miettimään kaiken taas uusiks.