IRC-Galleria

Jos mä tekisin ja toimisin niin kuin muut olettaa ja tekee,
Mulla olis valkoinen lakki paskoilla tuloksilla.
Mä opiskelisin jotain vitun hienoa alaa ainakin 5 vuotta,
ja lähtisin töihin ainakin 5 vuodeksi sen jälkeen.
Mä asuisin siis vanhempieni tykönä seuraavat 5 vuotta vielä ainkakin.
Ja seurustelisin jonkun snobin kanssa, joka ajaa isin mersua.
Joka perjantai ja lauantai mä suunnistaisin meikit naamassa ja tukka laitettuna
amigosiin bailaamaan.
Kaiken lisäks mä kävisin solariumissa ja painaisin maksimissaan sen 55 kiloa.

Mutta hei, tiedoks vaan. Mä oon hirveen tyytyväinen elämääni just näin. Mä elän onnellisena tietäen että oon tehnyt just sen mitä itse olen halunnut, en elänyt niin miten vanhemmat tai yhteiskunta olettaa. Mulla on mahdollisuus hankkia se valkonen lakki koko loppu elämäni ajan. Niin myös se ammatti, jos huvittais. Mä teen töitä kassalla eläkkeeseen asti jos nuppi ei sudi tai ammatinvaihto ei kiinnosta. Asun mielelläni pikkukaksiossa seuraavat 20 vuotta jos itse olen tyytyväinen. Mä en halua mitään fruittarilukiolasita avomiehekseni jolla on niin vitun hieno ammatti ettei se kerkiä mun tai lasten kanssa edes aikaa viettämään. Eikä tartte pelätä että isi suuttuu jos sattuu mälläämään autonsa johonkin. Ja mun ei tosiaan tarvi meikata miellyttääkseni avokkiani. Mä rakastan koti- iltoja ja löhöämistä. Sillon tällön jos johonkin lähden "bailaamaan" (siksikö sitä vessoissa paneskelua kutsutaan? Sitä en harrasta), niin saan kyllä tarpeekseni vähäksi aikaa, ei tartte taas ens viikonloppuna vetää perseitä olalle kun ei muutakaan tekemistä ole. Ja kyllä, olen tyytyväinen itseeni valkoisena, ja kyllä, itseänikin nämä kilot ärsyttävät, mut enpä jaksa just nyt ottaa stressiä niin typerästä asiasta.

Että seuraavan kerran kun arvostelet mun valintoja ja nuorta äitiyttä niin pidä mielessä että mä en oo sulle tippaakaan kateellinen!

---

Perjantaina Miikka toi mulle yllätyslahjan töiden jälkeen. Suklaata, lahjakortin emotioniin, ruusukimpun ja kortin. Lauantaina vietettiin parisuhdeiltaa, Ninni oli hoidossa. Tuntu kauheelta jättää se hoitoon, meinas itku tulla kun tultiin kotiin eikä se pötkötellyt ja hymyillyt sitterissään.
Teki kyllä hyvää päästä välillä ulos. Varsinkin kun ei haissut paska vaatteissa tupakkakiellon takia!! :D Hiiirveesti oli tuttuja liikenteessä!
Ninni huutaa taas mut ei haittaa, pääasia että mulla on terve lapsi joka on kotona mun ja Miikan kanssa. Piste. :DD