Ilman sua on täällä päivät pidempiä
yöt on kylmempiä ja paljon pimeempiä
Mä kahlaan läpi yön tyhjyyden meressä
sä oot taakse jääny mutta mitä on edessä
Sä teit must vahvan nyt teet musta heikon
yksin sohval vedän päälleni peiton
Kylmä ku kivi, ei tunnu enää miltään
vaik mä koitan kyynel ei nouse silmään
Miks tän piti kaatuu, just tän jutun
mä luotin enemmän meihin ku mitä luotan muhun
Sun tuoksu kummittelee mun tyynyn päällä
toivon niin et sä oisit voinu jäädä
Tyhjyyden keskel ikävöin sua aamulla
mä ikävöin sun hiuksia mun naamalla
Ikävöin sitä mitä meillä oli ennen
ikävöin sitä miten maistuit tupakalle