IRC-Galleria

Valinnat on ratkasui mä valitsen väärin,
Tilanteet on hetkii jotka surupaperiin käärin.
On ollu vaikeita hetkii en lähde kieltää,
Mut ilman totuutta ei enää missään mieltä.
Monesti mietin miks näin ain tapahtuu,
Luonne on niin kiero liian helpol rakastuu.
Päätä pahkaa miettimättä asioita loppuun,
Satakakskyt lasissa sydän pysähtyy ja tottuu.
Seurauksiin joita en valmis olis ehkä kokee,
Kun vanhatkin arvet veril uudet hetket jo koskee.
Syvälle sisimpää tunkien esiin pirunsarvet,
Läpi haavojen lopuksi tuhoten mun omat haaveet.
Vaadit selitystä multa kysyt mun olotilaa,
En osaa siihen vastaa itken taaskin pitkin iltaa.
Pala sielua haihtuu tulee monta kivee päälle,
Väistyn syrjään, tää mun päätös omalle elämälle.

Pala sieluu, mä katson silmiis sinisiin,
Tuntuu vaan et rakastun sinuun niin.
Etten osaa irrottaa sinusta enää,
Jälleen elämä ilman ilman ketään.


Haluun palaa takas kun kaikki hetket johti iloon,
Haluun vierel ihmisen jota rakastaa ei vie tuhoon.
Mut elämä on, ja elämä vie niinku sanotaan,
Toivon et mua ei vihata vaan joku jaksais rakastaa.
Mut näin se vaan on totuus sattuu rakkaus tappaa,
Jos ois vaa tilaisuus millä pahan olon karkoittaa.


Ei must oo tähän yksin tänne maailmaan kulkee.