IRC-Galleria

Ohje: Avaa haluamasi soitinohjelma, laita kaikki laulusi soittolistalle ja pistä satunnaissoitto päälle. Kysy kysymys ääneen, painaa playta ja anna musiikin toimia profeettana. ja tämän jälkeen taas ahdistellaan ihmisiä ja pyydetään niitä tekemään sama!

EIKÄ SAA HUIJATA!!

Miten kouluni sujuu?
laulu: You know what they do to guys like us in prison
artisti: My Chemical Romance
kommenttisi: o.O (Mörköovi?)

Mitä ystäväni ajattelevat minusta?
laulu: Veruca Salt
artisti: Seether
kommenttisi: Ookkei...

Tuleeko minulla olemaan lähiaikoina tavallista enemmän sosiaalista elämää?
laulu: Underdog
artisti: Yellowcard
kommenttis: Ai.

Mikä auttaa pettymyksiin?
laulu: Vertigo
artisti: U2
kommenttis: just.

Saanko uusia ystäviä lähiaikoina?
laulu: Back Home
artisti: Yellowcard
kommenttis: Niimpä niin.

Onko minulla taipumuksia joista läheiseni eivät tiedä?
laulu: Don't sell me short
artisti: Bad Religion
kommenttis: ei jumal....

Millainen olen muutaman vuoden päästä?
laulu: Bionic
artisti: Placebo
kommenttis: Ai niinkö?

Kehen ihastun seuraavaksi?
laulu: a dying day
artisti: Hollow Heart
kommenttis: ._.

Millainen päivä huomisesta tulee?
laulu: Firewater
artisti: Yellowcard
kommenttisi: Jep. Koepäivä.

Mitäs ensiviikonloppuna voisi tehdä?
laulu: Piha ilman sadettajaa
artisti: Zen Café
kommenttis: Ai? Harvoin sitä sadettajaa talvisin...

Salatut elämät. Sen ohjelman on pakko olla jonkin suuren pahan voiman aikaansaannos. Sitä ei voi muuten selittää. Onneksi itse olen päässyt pois sarjan mystisen hypnoosin alta.
Tällaisia syvällisiä asioita aloin miettimään, kun tajusin että seitsemän ja kolme vuotiaat siskonpoikani katsovat sitä.
Ja meinaavat turmella Saara-tytönkin mielen turmella. Näin nuorella iällä se on hengenvaarallista, tyttö on vasta kuukauden vanha. Hän voi saada vaikutteita. Jos hänestä kasvaa seuraava Ulla Taalasmaa, minä syön kymmenen särkylääkettä ja uin alasti Vantaanjoessa.

Mistä tämä maailma keksii näitä haasteita?


Listaa seitsemän laulua, joista tällä hetkellä pidät. Genrellä ja sanoilla ei ole väliä, eikä haittaa vaikka laulu ei edes olisi mitenkään hyvä, kunhan itse nautit siitä. Kopioi nämä ohjeet omaan päiväkirjaasi/blogiisi/journaliisi niiden seitsemän laulun kanssa. Nakita sitten seuraavat seitsemän henkilöä nähdäksesi mitä he kuuntelevat.

1. Yö - Joutsenlaulu (se on aina ja ikuisesti ykkönen)
2. Yellowcard - Avondale
3. Yellowcard - Cigarette
4. Placebo - Commercial for Levi
5. Placebo - Second Sight
6. My Chemical Romance - Helena
7. The Dresden Dolls - Mrs. O

(Lisäksi kaikki loput Dresden Dollsit, Placebot, MCR:t, Yellowcardit. Ei niitä osaa oikein listata.)

Ja sitten uhreiksi jäävät:
Dietorelle
^ciian^

Ei ihan seitsemää, mutta olkoot.
:b

Jos unien näkemättömyys tarkoittaa aivotoiminnan hidastumista, niin olen tähän mennessä ollut hyvinkin typerä. Mutta koska olen nyt alkanut jälleen näkemään unia, tarkoittaako se sitä, että aivotoimintani vilkastuu, ja olen viisas?

Toissayönäkin heräsin kahden aikoihin painajaiseen. Valtavan suuri lentokone syöksyi maahan asuinkorttelissani, juuri kun olin menossa nukkumaan parvekkeelle (vietän kesäyöt siellä, jos en ole vielä asiasta maininnut). Kaverini sattuu kulkemaan talomme ohiste sillä hetkellä, ja minut huomattuaan alkaa huutamaan minulle että "tuu alas, tuu nopeesti, koko paikka on tulessa" (viisaasti sanottu, eikö?). Sitten huomaan äitini juoksevan ulos talostamme, ja hänkin hoputtaa minua ulos. No, minä sitten lähden parvekkeelta sisälle ja sitä kautta ulos. Tässä vaiheessa heräsin.

Ja ensimmäinen asia, joka tulee selvänä ja kirkaana ajatuksena mieleeni, on se että jätin Nallen taloon.
En ikinä jättäisi sitä.

Mitä tämäkin mahtaa viisaudestani kertoa. Joku joka osaa kertoa unien merkitykset ja niiden tapahtumien mahdollisen tarkoituksen, tulee tietysti nyt kertomaan minulle, että muutan Matti Vanhasen kanssa Algeriaan.

Näin kummallista unta. Saattoi johtua siitä särkylääkkeestä jonka söin kolmelta yöllä.

Olin Harry Potter ja kunniavieraana jossakin suuressa tapahtumassa, taisi olla gaala. Asuimme hotellissa, jonka sadannessa kerroksessa juhlan piti tapahtua. Kun minä ja (ilmeisesti) managerini sekä Hermione Granger saavuimme juhlailtana juhlapaikalle, se oli tyhjä ja kuin pommin jäljiltä. Syytä juhlan peruuntumiseen en saanut selville. Johtui kuitenkin jotenkin minusta.
No, juhlan pitäjä, oikea iso kiho, oli masentunut, ja voivotteli salin kuntoa. Niinpä managerini alkoi taikuuden avulla korjata paikkaa, kun minä hoin Hermionelle "he shouldn't be doing this".

Päästyämme sieltä kotiin, joka erehdyttävästi muistutti omaani, syntyi Blaise Zabinin (jonka en tiennyt olevan mukana) kanssa kiistaa siitä kumpi nukkuu minun sängyssäni.

Muita mukavia yksityiskohtia joita unestani muistan:
• Hotellissa oli hissi, joka kulki vain kerroksien 1 ja 100 välillä. Oli mukavaa mennä sillä alas, sillä vauhti oli todella nopea.
• Ihmiset ajoivat pikkuautoilla.

Kaakaoni maistuu pahalta.

Mystinen asia tässä on tietysti se, ettei kaakao mitenkään VOI maistua pahalta.
Joten - kuinka tämä on mahdollista?

Ajatukseni hyrräävät ja aivosoluni käyvät ylikierroksilla. Jopa avaruuden laajuus on helpompaa ajateltavaa kuin tämä.
Kaakaossa ei ole mitään ylimääräistä, se on valmistettu juuri niin kuin sen aina valmistan. Maitokaan ei ollut huonoa.
En nyt oikein ymmärrä, mutta jotakin varsin kummallista ja mystistä tässä on.

Suunnitelmissani on viettää rento päivä. Ei koulua.

Heräsin omaksi ihmetyksekseni jo yhdeksältä. No, mikäs siinä.
Muutama tunti meni katsellessa shounen-ai/yaoi-animea. Aika tylsiä, aikaisemmin katsomani olivat parempia.
Ja vietin aikaani rauhallisesti katsellen elokuvaa (Pirates of the Caribbean) ja juoden teetä. Uusi Fun Light on muuten hyvää. Guava-sitruunaruoho.


Nyt pitäisi vielä keksiä mitä teen seuraavaksi. Voisin joko lukea jotakin mukavaa Potter-ficciä, tai sitten lähteä kävelylle. Siellä sataa hieman lunta.
Siitä mieleen muistuukin, että parvekkeen ovi on jäässä. Kirjaimellisesti. Karmeissa on jäätä alareunassa. Loistavaa. Juuri kun olisin halunnut mennä sinne katselemaan tyhjyyteen ja ajattelemaan syvällisiä ja vähemmän syvällisiä asioita.
No, annetaan olla. Voin vaihtoehtoisesti kuunnella Placeboa ja tuntea oloni masentuneeksi. Ei, tunnen oloni hyväksi. Sekavaksi. En osannut päättä että menenkö suihkuun vai en. Mietin asiaa puoli tuntia. En mennyt.



Nyt lähden kävelylle.

Täällä on niin kovin tylsää. Miten saada aika kulumaan?

Kahvitarjoilua on ollut jo, eikä Eskola ole vielä kertaakaan suuttunut meille. Loistavaa. En tosin itse hakenut kahvia. Ei se kuitenkaan olisi ollut hyvää. Kuten ei eilen juomani Nescafé Gold pikakahvikaan.

Eilenkin elin pelkästään 42 grammalla rusinoita, Daimilla ja 13 keksillä. Kekseistäkin söin vain muutaman. Ja nautin kaksi särkylääkettä (400). Loppuillasta oli kovin väsynyt, ja se saattoi johtua kolmesta eri syystä:
1. Nukuin lähes puoli päivää lähes putkeen.
2. Söin kaksi särkylääkettä jotka olivat vahvuudeltaan nelisatasia.
tai 3. FBI yritti saada yhteyttä Jupiterilaisiin minun aivoissani sijaitsevan salaisen lähettimen kautta.

Sitä se amisto teettää, tyhjentää mielen ja saa meidät alttiiksi oppimiselle. Olisin eilen ollut jopa valmis lukemaan ympäristötiedon kokeeseen, mutta se ei onnistunut ilman muistiinpanoja, jotka viisaana unohdin Hyvinkäälle. Mutta onneksi minulle aamulla sitten kerrottiin (kiitos Kimmo) ettei siihen tarvitse lukea, sillä tekisimme esseen nettiä apuna käyttäen. Kannattaisi ehkä joskus jopa kuunnella mitä opettaja sanoo.
Mutta kuka pystyy kuuntelemaan Annea, ilman että nukahtaa, tai pahimmassa tapauksessa aivosi ja silmäsi tekevät kerrankin yhteistyötä, kääntyvät sinun järkeäsi vatsaan ja muuntavat mielikuvasi ko. naishenkilöstä kynityksi smurffiksi surffaamassa Tyynenmeren aalloilla?
Kysynpähän vain.

Ehkä mieleni on vielä pelastettavissa. Ainakaan en ole kokeisiin lukenut yhtään sen enempää kuin yläasteellakaan - koealue kerran läpi, jos jaksaa.

Olen tässä alkanut ymmärtää, miten hohdokasta elämäni on.
Vietän aikani lukemalla kirjoja, katselemalla televisiota, surffailemalla netissä ja kirjoittamalla erittäin ala-arvoisia tekstejä. Runoja ja ficejä. Novellejakin joskus, tosin, siitä on aikaa. En enää osaa. Homoporno on varsin mukaansatempaavaa.

Olen viimeisen viikon aikana katsonut koneella animea nimeltä Naruto. Jaksoja tähän mennessä 169, mutta niistä en ole nähnyt 19:ää jaksoa, sillä niitä ei YouTube.comista ole löytynyt. Ja nyt alan turhautua.
Voisin odottelun lomassa katsoa jotakin toista animea.
Mutta sehän olisi sama pyhäinhäväistys, olisin petturi, häpeäksi Naruto-fanikannalle.



Tarja Halonen jatkaa nähtävästikin presidenttinä. Kolme hurraa-huutoa Conan O'Brienille.