ja erittäin kallis sellainen…
nimittäin perjantaina päivällä kun olin lähdössä ruokailemaan, niin auton ohjauksesta alkoi kuulua ääntä, jonka tiesin merkkaavan, että ohjaustehostimen hydraliikkaöljyt olivat hävinneet. No töiden jälkeen sitten autokorjaamolle hakemaan öljyä ja kyselemään vian vakavuutta, tuomio oli että hammastanko on mennyt rikki ja sen vuoksi nesteet häviävät ohjaustehostimesta, korjausarvio on n. 1000 euroa…
Perjantai-ilta kävin porukoiden luota hakemassa kottikärryt sepelinlevitystalkoita varten, niin huomasin että kyseinen säiliö oli jälleen kerran tyhjentynyt, eli sillä pystyi ajamaan vaan n. 10 kilometriä.
Sitten lauantaina aamupäivällä pikapikaa merkkiliikkeeseen hakemaan lisää nestettä ja harmikseni sain huomata ettei nesteet pysy enää ollenkaan, vaan kaikki tulee parissa kilometrissä ulos. Asialle ei tietenkään viikonloppuna voi paljoakaan tehdä. Ongelmaksi tuli, että minun piti sunnuntaina päästä Helsinkiin autolla, ei muuta kuin äkkiä soittelemaan kavereille, että olisiko jollain tutulla autoa jonka voisi lainata. Sellaista ei tuntunut löytyvän mistään, yhdellä kaverilla oli seisontavakuutuksessa oleva auto, mutta sillähän ei voi ajaa ilman vakuutusta. Tutkin nettiä ja löysin että useimmilla vakuutusyhtiöillä on netissä mahdollisuus muuttaa noita vakuutustietoja. Suuri huokaus, sittenkin matka tulisi onnistumaan.
Kaverini tuli sitten sunnuntai aamupäivästä käymään, että laitetaan netissä vakuutukset kuntoon, mutta mitä vielä kyseisessä vakuutusyhtiössä on kyllä mahdollista muokata näitä vakuutustietoja, jos vain on ennalta käynyt heidän konttoristaan käyttäjätunnukset. Siinä vaiheessa pääsi suuri määrä ärräpäitä ja kuumeisesti miettimään, että mitä mahdollisuuksia vielä on, kun oikeastaan pitäisi olla jo ajelemassa kohti Helsinkiä. Keksimme yhden ratkaisun, joka ei kyllä ole ihan laillinen mutta tarkoitus pyhittää keinot vai miten se meneekään. Eli haemme tämän auton luovutuspaperit, johon on täytetty omistajan tiedot, ottaisin nämä paperit mukaani ja jos poliisit pysäyttäisivät, valehtelisin että olen juuri äsken ostanut kyseisen auton, mutta en ole kiireen vuoksi ennättänyt kirjoittaa omia tietojani luovutuspapereihin. Koko matkan oli hieman rikollinen olo ja piti toivoa ettei mitään tapahtuisi autolle..
Onneksi matkalla Helsinkiin ja takaisin ei poliiseja näkynyt, ettei joutunut selittelemään autosta mitään. Mutta vielä on kuumeisesti etsittävä joku auto, jolla pääsen kulkemaan työmatkojani seuraavan viikon ajan, kun oman autoni saan korjaamolle vasta viikon päästä, eikä vanhemmat pysty lainaamaan autoa kuin muutamaksi päiväksi. Kai tämä tästä jotenkin.
Niin ja vielä kalliimmaksi tämän viikonlopun teki se, että sorruin perjantaina ostamaan uuden puhelimen vaikken sitä välttämättä olisi tarvinnut, mutta kun sen sain kuulemma niin edullisesti :D eli Sulo Vilen-tauti, kun halvalla saa niin pakko ostaa, vaikkei oikein tarvitsisikaan.
Onneksi tämän viikonlopun pelasti sunnuntai-ilta, kiitos sinulle :-)