IRC-Galleria

Tänään olisi sitten meidän uusitun kokoonpanon ensimmäinen keikka tuolla Lahden Torvessa. Minäkään koskaan ole aikaisemmin koskettimia livenä soittanut niin voi ehkä hieman jänskättää enemmän kuin normaalisti. On kyllä mukaa päästä pitkästä aikaa ihmisille taas soittelemaan, kun viimeksi sellaista tapahtu kesäkuussa Turkkusessa. Sen jälkeen on ollut kaiken maailman hässäkkää, kun on porukkaa vaihtunut ym. Ehkä tää tästä pikku hiljaa alkaa taas etenemään. Tänään siis kaikki nokka kohti Torvea!!

Siitä olen aika varma, että illalla on erittäin vekkuli keikka tulossa, kun tuota kyseistä orkkaa mennään katsomaan. Olen kauan odottanut, että tätä hienoa orkesteria pääsee livenä tarkastelemaan ja nyt se sitten viimein tänään toteutuu. Omasta mielestäni kyseessä on yhtye, joka tekee maailman kauneinta musiikkia sanan varsinaisessa merkityksessä.

Äsken olin suorittamassa tuollaista iki-ihanaa operaatiota kuin renkaiden vaihto. Tällä kertaa kyseessä ei ollut oma auto vaan tuo Annikan auto. On kyllä uskomattoman paskaa hommaa noilla autojen vakiokamoilla renkaiden vaihto. Ensin menee joku valovuosi, kun irrottelee mitä mielenkiintoisemmista paikoista niitä välinnöitä. Sitten kykkii persen vilkkuen tuolla auton vieressä niitä renkaita irti riuhtomassa. Renkaissa merkinnät päin helvettiä, että ei edes tiedä menevätkö ne oikein päin. Pölykapselit niin tiukassa, että irti ei meinaa saada kuin räjäyttämällä. Miksi tuostakin hommasta on tehty noin ärsyttävää. Onneksi tapahtumaa ei ole kuin kaksi kertaa vuodessa. Jos jokaiselle kuukaudelle olisi omat renkaat niin varmaan hirttäisin itseni.

Siinä tämän päivän amistelut.

Toi biisi on liikkunut mielessäni jo aivan liian kauan. Oikeasti nyt puhutaan jo vuosista. En tiedä mistä se on tullut ja miksi se on mieleeni iskostunut. Eihän se siis normaalia elämää sinänsä haittaa, mutta joskus tulee tunne, että "Voi miksi, voi miksi olet minuun päähäni asustelemaan tullut". Olen julkisesti sitä hoilottanut niin monissa mahdollisissa paikoissa kuin nyt mieleen vain voi tulla. Ehkä se on jotain lapsuuden traumojen läpi käymistä, mitä tuo kappale edustaa. Siis traumoja, jotka liittyvät juuri tuohon kappaleeseen. Ehkä se on tarkoitettu seuraavan minua loppu elämäni. Onneksi olen oppinut asian kanssa elämään eikä se häiritse elämääni liikaa.

Ihan kuin jostain Uniklubin biisistä tuo otsikko. Sillä laulajalla tuntuu kyllä aina olevan niin hyvin kylmä. Laittais sitten päälle niin ei tarvitsisi palella. Samaa fiilis on kyllä itselläkin siinä suhteessa, että pitäisi varmaan jotain kunnon talvivaatteita päälle laittaa, mutta toisaalta viikonlopuksi luvattu lämmintä niin miksi turhaan. Okei nyt on turha sääkeskustelu käyty niin voi kertoa muuta.

Mitähän muuta sitten voisi kertoa, eipä oikeastaan mitään muuta olekaan mielessä. Koulussa tutkiskelimme katetria ja se on oikein vekkuli laite. Toivottavasti ei koskaan sellaista mulle asenneta. En halua edes ajatella sitä tunneta, mikä siitä syntyy kun se pippelireikään tuutataan. Ehkä siinä sitten salaa vain hymyilee, kun sitä jollekin toiselle asentaa. :D

Kun sitä tämmöinen kerta on tänne laitettu niin kai sitä vois jotain kirjoitella. Oon yleensä niin pirun laiska kirjoittelemaan tällaisiin, mutta täytyy katsoa jos sitä joskus jotain hupsun hauskaa tänne kirjoittelisi jos sellaista sattuu mieleen juolahtamaan. Ehkä se kynnys on pienempi kirjoitteluun, kun täällä sitä ainakin aina kerran päivässä pyörähtää.