Tartti tänään pistää antenni kännykästä vinkuraan ja käyä hankkimassa sitten uusi telefooni tilalle.:( Tuskin mikään korvaa aiheutettua vahinkoa: Simo Silmun keikkakuvat katosivat jälleen kerran jonnekin informaatioteknologian taivaaseen loikkimaan vehreimmillä nurmilla kaikkien muiden surkeiden mössökuvien joukkoon.
Puhelinmyyjä piti minua aivan tampiona, koska kyselin tyhmiä ja tuumailin ilmeisesti luvattoman kauan erilaisia rimpauttimia kun taas toiset asiakkaat vain ottivat uutukaisen luurinsa ja lähtivät onnellisena saapastellen putiikista. Myyjä melkeinpä huokaisi onnesta kun tulin lopulliseen päätökseeni.
Olisin tarvinnut vielä samaisesta liikkeestä hiustenkuivaajan, mutta totesin sen olevan kaikkien eduksi jättää huristimien laatujen arvioimisen ensikertaan.
Olin saada kaveriltani turpaan koska vahingossa selvisi, etten käytäkään tekstiviestejä lähettäessäni ovelaa salanimeä " Tapani Kuopiosta". Onneksi olkoon Tapani, tuo olisi ollut jopa minulta liian nokkelaa.:) Ehkä on parempi olla eksymättä koulun taakse pitkiin aikoihin.
Ruokakaupassa ostosteni maksamisen jälkeen ihmettelin tavaroitteni joukosta pilkistelevää jumalatonta avokadoa. En ole ikinä käsittänyt kahta hedelmää: Ananasta ja avokadoa ja nyt toinen noista iljetyksistä kykkii ostosteni piilossa. Hylättyäni aikomuksen heittää tuo ällötys rennosti olan yli pois pilaamasta muuten onnistunutta reissuani tulin siihen tulokseen, että inha vihreä möykky kuuluisi vieressä pakkaavalle ostoskassejaan pakkaavalle rouvalle. Nyt jossain päin Poria vaeltelee minun tarjoamani avokado, ei sillä että sen perään kipeästi kaipaisin, sillä ei ole palautusoikeutta. Varmasti pääsi parempaan kotiin kuin tänne minun lukaaliini.
Pienet (epäonnistuneetkin) asiat ovat elämän suola.
Mitäköhän sitä huomenna tunaroisi... =)