IRC-Galleria

Viikko harjoittelua pian takana ja aika tööt-olo. Tuntuu kuin olisi tipahtanut keskelle jotain ihan omaa maailmaansa ja nyt yrittää vain tehdä perässä kaikkea mitä on aiemmin seurannut vierestä ja imeä itseensä niin paljon tietoa ympäristöstään kuin ikinä voi olla mahdollista. Vuoron jälkeen laahustaa puolikuolleena kotiin ja sama rumba huomenna uudestaan. Mutta ei voi valittaa, olen oppinut jo tämän viikon aikana niin paljon kaikkea uutta, vaikka tuntuukin, että peukalot olisivatkin siirtyneet kuin ihmeen kaupalla keskelle kämmentä. Ainakin ihan hyvää palautetta tullut niin potilailta ja hoitajiltakin. Potilaatkin ovat alkaneet narrailemaan hyväuskoista opiskelijaa, kait sekin on hyvää ajanvietettä katsella kun opiskelija ihmettelee yhtenä suurena kysymysmerkkinä, että mitä nyt oikein tapahtuu. :D Ehkäpä ne peukalotkin vielä näiden viikkojen aikana löytävät takaisin oikeille paikoilleen ja varokaa vain, minua ei enää niin helposti sitten huijailla! ;D
Huomenna on ansaittu vapaapäivä.
Ei muuta kuin kohti uusia seikkailuja! ;)

"And I'm singing uh oh on a Friday night
And I'm singing uh oh on a Friday night and I hope everything's going to be
alright!"
Kate Nash/ Mouthwash

-Katri-

"Jos ei ole varma, onko rakastunut vai ei, tytön kanssa voi käydä pari kertaa treffeillä. Sillä lailla voi tarkistaa, kyseleekö hän tyhmiä."
Patrick 7 v.

Siinä meni mun mahikset!:D

Jei, nyt pääsee tämäkin suttura harjoitteluun! Harjoittelu peruuntui ensin näiden lakkohäppeninkien takia, mutta nyt yritetään elää taas hetken aikaa sovussa. =) Ei keriinnyt edes ahristamaan.. (mikä on tietysti ihan positiivista).
Voi äitee raukka kun lupas jo allekirjoittaneen kanssa lähteä piristykseks Myllyyn penkomaan rättejä ja lumppuja kauppoihin. Kaiken lisäks oon punkannut koko viikon Kokemäellä, kun en ihmisiin oo kehannut mennä (juu, Koksua ei lasketa ihmisten ilmoiksi =)). Kait nuo pian saa yliannostuksen minnuu, mut eipähän sillä, tää harjoittelee ensi viikolla intopiukeena, jäährytelköön sillon.=P
Kerkesin jopa rakastua biisiin nimeltä Hey There Delilah (esittäjä: Plain White T`s ). Kuuntelen sitä jatkuvalla syötöllä, sillä yksinkertaisuudessaan se vaan kolahtaa aina uudestaan ja uudestaan. Ehkä pienen takapakin tuliseen rakkauteeni sai aikaan youtubesta kuunneltu parodiaversio Hey there vagina, mutta kuitenkin!
Lauantaina tiedossa synttärit ja se Myllyn reissu, joten taas on hyvä syy odotella viikonloppua. Hyvä vaan, ei tarvi jännitellä koko loppuviikkoa tuon alkavan harjottelun takia kun sinne kirurgiseen olen niin kovasti kuitenkin halunnut. Ehkäpä nyt jo on hiukan perhosia vatsassa, kun tuon sanoiksi kirjoitti, mutta innolla odotan maanantaita, uusia juttuja, opeteltavia ja muistettavia asioita...I hope everything's going to be alright...

"Time square can`t shine as bright as you/ I swear it`s true."
(Plain White T`s- Hey There Delilah)

"Miehen epäillään ajaneen tahallaan iäkkään naisen yli Mellunmäessä...Sama auto oli yrittänyt ajaa kahden hiekkatiellä ajaneen pikkutytön yli..."
http://uutiset.msn.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Miehen%20epäillään%20ajaneen%20tahallaan%20iäkkään%20naisen%20yli%20Mellunmäessä/1135231343487?ref=msn

On se onni notta asuu maalla. Kaupungissa alkaa ilmeisesti kauheat sembalot verenhimoisista tappaja-autoista ja kaahailevista pikkutytöistä lähtien kun tajutaan, että pitäisi talviaikaan siirtyä.

Rane: "Kuka tänne uskaltaa? Niin sukurutsasta porukkaa, että puolet pyörii kettingeissä silmät eri korkeudella... ja paskahan täällä haisee. Lehmänpaska, sianpaska, kananpaska..."

Kuoppala:"Täällä sentään tuuli käy ja ilima vaihtuu...Kaikkein eniten mua huvittaa nää kulttuurisnobit...Primitiivinen kulttuuri,luonnontunnetta...sitte tänne tulee joku hyväpalkkainen taitelijaprofessori ja hyppää suolla kaheksikkoa kuusenkäpy persiissä...Herra varjele mun järkiäni!"
(Kohtaus elokuvasta Emmauksen tiellä)

Jiihaa, tämä muija on "lomaillut" nyt kolme päivää ja huomenna pääsee taas hengähtämään kouluun,ihanaa. =) Välillä olen miettinyt onko tällaisessa jatkuvassa koulunkäynnissä yhtään mitään mieltä. Onneksi eräs tomuinen ikkuna herätti jälleen kaikki sympatiani koululaitosta kohtaan:

Tapanani on usein ollut vilkuilla mitä varhaisnuorten elämänmenoon kuuluu (kyllä, arvasit oikein, koska isona minusta tulee naapurikyttä). Tällainen yhteiskuntaamme suuresti vaikuttava asia selviää tietenkin seuraamalla kaupungilla suttuisia piirroksia ja kirjoituksia, joita tulevat Tommy Tabermannit ja Akseli Gallen- kallelat ovat taiteilleet esim. sähkökaappeihin, seiniin ja tietysti puistonpenkkeihin. En puhu nyt suurista graffiteista vaan pelkistetyistä piirroksista/ kirjoituksista joiden mukaan esim. joku on horo. Usein nämä taitelijat ovat päätyneet yksinkertaiseen ja iskevään sanomaan. Pelkistetysti kirjoitettu "vittu" ja viereen piirretty havainnollistava kuva ovat yleisin ilmestys. Joskus näkee myös vaivalla rustattuja töitä, jotka ovat varmasti vaatineet taiteilijalta aikaa ja hermoja. Ihanaa, suomalainen sisu ei olekaan katoavaa perinnettä.

Eräs teos sai kuitenkin aikaan kasan sekavia tunteita. Tämä omalaatuinen taiteilija oli päättänyt kirjoittaa sanomansa tomuiseen ikkunaan. Ikkunassa luki tarkasti jokainen kirjain kirjoitettuna " Anna pinppiä". Pinppiä? Hetken aikaa mietin pitäisikö minun korjata vahinko vai antaa asian olla. Jatkoin kuitenkin matkaa sillä enhän minäkään pidä siitä, että muutenkin sottaisia piirroksiani sotattaisiin lisää.

En sano, että minun äidinkieleni olisi täydellistä, mutta kun minä olin 13 vuotias pimppi kirjoitettiin sentään m-kirjaimella. Joko aika on ajanut armotta ohitseni tai toivottavasti tämä sankari käy vielä hieman koulussa opiskelemassa ennen kuin saa haluamansa. Muuten jään innolla odottamaan mitä tämä jälkikasvu haluaa kirjoittaa oman aikansa suttuiseen ikkunaan. "Ime kynpää"?

Tartti tänään pistää antenni kännykästä vinkuraan ja käyä hankkimassa sitten uusi telefooni tilalle.:( Tuskin mikään korvaa aiheutettua vahinkoa: Simo Silmun keikkakuvat katosivat jälleen kerran jonnekin informaatioteknologian taivaaseen loikkimaan vehreimmillä nurmilla kaikkien muiden surkeiden mössökuvien joukkoon.

Puhelinmyyjä piti minua aivan tampiona, koska kyselin tyhmiä ja tuumailin ilmeisesti luvattoman kauan erilaisia rimpauttimia kun taas toiset asiakkaat vain ottivat uutukaisen luurinsa ja lähtivät onnellisena saapastellen putiikista. Myyjä melkeinpä huokaisi onnesta kun tulin lopulliseen päätökseeni.
Olisin tarvinnut vielä samaisesta liikkeestä hiustenkuivaajan, mutta totesin sen olevan kaikkien eduksi jättää huristimien laatujen arvioimisen ensikertaan.

Olin saada kaveriltani turpaan koska vahingossa selvisi, etten käytäkään tekstiviestejä lähettäessäni ovelaa salanimeä " Tapani Kuopiosta". Onneksi olkoon Tapani, tuo olisi ollut jopa minulta liian nokkelaa.:) Ehkä on parempi olla eksymättä koulun taakse pitkiin aikoihin.

Ruokakaupassa ostosteni maksamisen jälkeen ihmettelin tavaroitteni joukosta pilkistelevää jumalatonta avokadoa. En ole ikinä käsittänyt kahta hedelmää: Ananasta ja avokadoa ja nyt toinen noista iljetyksistä kykkii ostosteni piilossa. Hylättyäni aikomuksen heittää tuo ällötys rennosti olan yli pois pilaamasta muuten onnistunutta reissuani tulin siihen tulokseen, että inha vihreä möykky kuuluisi vieressä pakkaavalle ostoskassejaan pakkaavalle rouvalle. Nyt jossain päin Poria vaeltelee minun tarjoamani avokado, ei sillä että sen perään kipeästi kaipaisin, sillä ei ole palautusoikeutta. Varmasti pääsi parempaan kotiin kuin tänne minun lukaaliini.

Pienet (epäonnistuneetkin) asiat ovat elämän suola.
Mitäköhän sitä huomenna tunaroisi... =)

Valinnanvaikeus on kamala asia.
Kahden hyvän välillä pitäisi jotain päätöstä antaa.
Mieluiten vielä tänään, ennen yhdeksää.
Valitsin niin tai näin, ei ole kauaa aikaa harkita...
Pienempikin ihminen kaatuu polvilleen tällaisen kysymyksen edessä.
Entä jos toinen olisikin ollut parempi? Onko liian myöhäistä vaihtaa mielipidettään ja lähteä kääntämään kelkkaansa kesken kaiken?
Hajoittavaa.
Pyydän, tarttukoon joku muu vallan kahvaan! Minä en osaa olla vahva!
Aika menee eteenpäin ja kohtalonhetket tulevat lyönti lyönniltä lähemmäs...
Pakko lähettää kaksi mainiota elokuvaa lähes samaan aikaan!!
Neloselta Robin Hood- sankarit sukkahousuissa ja ykköseltä bry baby- itkupilli.

ARG! Tämä syö naista...Why god, why!!!

Jep.Elkää ottako minua tosissaan, en minäkään tee niin.=)

Hulluutta

...ja siihen vielä ehdoitahdoin mukaan menee.
Kai se on sitä elämää, ota ja tiedä.

Tenttejä, projekteja,stressiä, itkua, hikeä ja hampaiden kiristelyä, myöhäisiä iltoja niin paksujen tietoa tursuavien opuksien kuin ihanien ihmisten kera höystettynä.
Hyvää yritetähän mutta primaa pakkaa tulemahan!
Moon löytäny takasin kotio, rakkaaseen opinahjoon,jiiihaa!
Välillä on kivaa olla minä.=)

[säv. Pesola-Hanhiniemi san. Hanhiniemi sov. Pesola-Hanhiniemi-Kivikangas-Valkama & Kallioniemi]


"Turhaa kaikki.
Turhaa vaivaa.
turhaa paitani vaihdoin ja tukkani kampasin.
kuinka monta unetonta
yötä vuoksesi vietin ja huoltani huokailin..."

Kyllä, välillä tältäkin typerältä akalta pajatso on legendaarisesti tyhjennetty.
Pakko pyyhiä kuset silmästä, hakea jalat takaisin alle ja lähteä koittamaan rohkeasti askeliaan.