IRC-Galleria

Loistoreissu. Timangi. Mut siitä illalla lisää. Nyt töihin. Hymyä.

Kokeillaaks hei tätä.

Kun käyt mun sivuilla pyörimässä, käy huutamassa 'hep' tänne päiväkirjaan. Mä tahon tietää keitä tääl oikein huinii. Capishe?

Lapissa Kultaa <3

www.per.se

"Välkommen till per.se"

..no men då..

Oijoioioi. Ruokaa ruokaa.

Siis mikä siinä muuten on et ei muka voi syödä pelkkää jauhelihaa? En mä ole mikään friikki jos pidän lihasta. Enhän? Riisin keittäminen kestää ikuisuuden, perunat menee kuiteski pilalle ja makaroniin oon täyskyllästyny. 700g jauhelihaa pannulle ja siin on pari-kolme sapuskaa. Ehkä jotain kirsikkatomaatteja kylkeen jos jaksaa nähdä vaivaa. Valkosipulia, grillimaustetta ja paprikaa mausteeks, ehkä tujaus sweet chiliä. Voilá. Näyttäähän se vähän jännältä tos lautasella, etenki jos ei oo jaksanu hakata kauheen pieneks ja ku miettii et mitä kaikkee siihen on lahdattu, mut en mä oo niin sen antanunna häiritä. Hyvvee on. Vähän rasvastahan tä tietty tuppaa olemaan, mut maku todellakin on pääasia. Juuja helppous. Tarvii vaan sit miehen joka kokkaa, ku kyllästyy näihin omiin aidanalituksiin. Kukaan siellä katsomosahan ei ole mun kohteeksi koskaan joutunut, köh köh?

Mut nyt ku massu (elintasovatta) on pitkästä aikaa kiitollisesti (räjäytetty) täytetty, sokerittomalla (yh) mehulla huuhdeltu ja suklaalla (<3) viimeistelty, niin lienee aika siirtyä nestemäisiin eväisiin. Meikän tavoittaapi tuttuun tapaan puhelimella, mikäli seura inspiroi. Saatan ottaa pienet nokkaunet tässä ruuan päälle, mut kyl mä sit iltaa kohti heräilen. Tähän loppuun muute päivän täydellisin jäätyminen.

Heräsin yöllä siihen tunteeseen et kaikki ei nyt oo kunnossa. Avasin silmät ja käännyin kattomaan vierelle, ja vittu siin makas joku äijä. Näin ihan selkeesti et missä alkaa bokserit, missä menee napakarvat ja mihin suuntaan sillä on pää ja missä asennossa kädet. Sydän pysähty välittömästi et mitä helvettiä. Kenet mä olen keskellä yötä päästäny sisään? Enhän mä menny edes kännis nukkumaan. Jäätävä tykytys rinnassa mietin et enhän mä uskalla sytyttää edes valoja ku se herää siihen ja sit mä en tiä mitä teen jos se onki joku epämiellyttävä tyyppi. (Ei toki sillä et koskaan olisin moisia sisään päästänyt,ysk-) Koko ajan kattelin sitä miestä ja mietin vaa et tää ei voi olla totta tää ei voi olla totta. Sit noin sekunnin sadasosassa lämäsin valot päälle ja katoin vierelleni käärittyä peittoa muutaman sekunnin. Olin niin pöllämystyny, et en jaksanu edes hymyillä. Katoin kelloo, et no oke, takana on vartti unta, jos vähän lisää.

Toiveikkaana uuteen päivään.

Nii väsy et silmät painuu kiinni mut pakko olla viel yks hyvä biisi hereillä. Ähkädähkädäähhhh...

Kiitti nimppalionnitteluista fuckers.

Siis eiii stn. Käykää mulle kaupassa.

Jäinen nälkä ku tulin kotii. Aattelin et kai ny nuudeleit on. No ei. No mitäs.

Juustoo! Mä syön Oltermannia. Tiskasin kauheel vaival juustohöylän ja otin paketin kainaloon ja asensin itteni kolamukin kans koneelle. Avasin paketin ja totesin et juuei. Homeessa. Koetin rapsutella sitä pahinta karstaa pois mut se tuoksu oli sen verta hurmaava et annoin olla.

Huokasin ja takas jääkaapille. No ois tääl ketsuppia ja ja jaaaa ja katos katos kurkkuja! No niitähän. Nam. Ei auennu. Istuin keittiön lattialla kurkkupurkki kädessä ja vittuunnuin. Kaikki kankaat ja maholliset apuvälineet käytös, yritin työntää lusikkaaki sinne väliin et saan paineen pois mut ei. Ku nälkä on ni ei.

Kolapullo kätee ja koneelle. Feel like such a nerd.

Ostin PikkuG:n elämänkerran. Hyvää vessalukemista eurolla. Jos ei muuta ni pyyhkimiseen.

Lupasin et oon koneella vaan ysiin asti. Sit tiskaan ja laitan itteni kuntoon töitä varten. Mut miks mun tarttee edes luvata mitään tämmösiä? Pitäiskö ottaa vähän välimatkaa tähän foken nöröilyyn. Tääl ees o ketään. Meses o ketään. Quotsit luettu ja laskut maksettu. Miksi istun siis koneella? Tuokaa mulle elämä. Ruokaa ny onneks ainaki on jääkaapis ku sain eilen haettua jauhelihaa. Nälkäki ois. Tars tehä niinku muinaiset kreikkalaiset. Syörä. Mut eeeeheeei. Tässäpä istun. Istun ja tarkkailen asioita, jotka ei sais jäädä vaivaamaan. Mä en halua siihen kierteeseen taas. Mut mitä sit jos ajatus ei jätä rauhaan? Jos ilmassa vaan on jotain mistä haluais ottaa selvää? Tää pitäis hoitaa nätisti. Ilman draamaa. Mut ooks mä niin hyvä siinä. Noju. Kolme minuuttia. Jos mä vaan vähän kurkistan. Ihan pikkiriikkisen. Oven raosta. Enkä avaa ennen ku pyydetään.