Kevät tulee, kohisee kuin jäinen koski
Se vie se kiskoo minut, upottaa tuhannenjalansyvyiseensuohon
Se pitelee, halaa, se kietookietoutuusyösisältäpäinjasuuteleepäälle
Aurinko on liian kirkas
Sinun hulluutesi herättävä aurinkosi
Tule siis jo!
Työnnä, työnnä sulavaan penkkaan!
Sillä valkoisen alla on aina okapensaan oksia
Työnnä, puske, työnnä, puske, työnnä
Väsy, hengähdä, peräänny
Sinä käännyt ja kävelet pois
Selkäsi kuin vuori kello kuuden sinisyydessä.