Näin aluksi kerron että osaan laulaa.
OMASTA MIELESTÄNI!
No, sunnuntai... Takana runsaasti
työtunteja ja vähän unta, ja erittäin levottomia
juttuja töissä. Ja mikä on lopputulos.
Täys sekoaminen.
Laulan, laulan, ja laulan. -Kyllä!
Mikrofoniin. Huonosti.
Mutta ei sillä niin väliä. Sain palkkaa jokaisesta
laulamastani (lue raiskaamastani) kappaleesta.
Säde raukka. Anteeksi muru vielä kerran. Ja Niko kans.
Niin ja ne hassut asiakkaat jotka joutuivat kokemaan myös
kaiken.
Huh. Huomispäivä enää, niin saan viettää hyvin ansaitsemaani
vapaapäivää. IHANAA. Ja senkin vietän Susannen kanssa.
Mikäs sen mukavampaa :)(:
Nyt laulamaan lisää...
anteeks anteeksi ja anteeksi :D