Äveriäs Espoolaismies ajeli eräänä iltapäivänä Porschellaan kohden kotiaan, kun hän havaitsi kahden säälittävän näköisen vantaalaisen somalimiehen syövän ruohoa tien pientareella.
Mies pysähtyi, harppoi puhuttamaan miehiä ja kysyi:
- Miksi te syötte ruohoa?
- Meillä ei ole tarpeeksi rahaa ruokaan, somaleista toinen vastasi.
- No tulkaa mukaani asunnolleni, mies ehdotti.
- Mutta minulla on myös vaimo ja kolme lasta, somali vastasi.
- No, ottakaa heidätkin mukaan, herrasmies sanoi.
- Mutta entä ystäväni? ensimmäinen puhuteltu somali kysyi.
Mies kääntyi toisen miehen puoleen ja sanoi:
- Sinäkin voit tulla asunnolleni.
- Mutta minulla on vaimo ja kuusi lasta, hän epäröi.
- No, ottakaa heidätkin mukaan, herrasmies sanoi.
Herrasmies tilasi perheille invataksin ja sitä odotellessa somalimiehistä toinen sanoi:
- Olette kovin ystävällinen. Kiitos, että otitte meidät mukaanne.
- Ilo on kokonaan minun puolellani, herrasmies vastasi.
- Pidätte varmasti paikastani. Ruoho on lähes polven korkuista.