Jatkan lisää hyvin alkaneesta karvakeskustelusta itseni kanssa. Tänään päätin sitten hemmotella itseäni repimällä vahan kanssa säärikarvat. Jokin meni taas vikaan, en tajua!! Mun jalassa on nyt järkyttävä, koko liuskan kokoinen mustelma. Näyttää siltä ku oisin kännissä kömissy kivisen ojan pohjalle (niin ei ole käynyt). Kesäsääret, ja hitot!
Nyt ei kerkee enempää lässyttää vaikeasta elämästä, koska nimpparimokkapalat odottavat koristelijaansa.