IRC-Galleria

Vähä aikaa nyt seurannu tuon uuden perheenjäsenen eloa ja kyllä se aina jaksaa hämmästyttää ja naurattaa :D Suloista kun se kiipeilee pitkin katon pinnoja ja luulee rassu pääsevänsä vapaaks :P Se ei ole yhtään ujo, jo ekana päivänä päivänä tuli käteen ihmettelemään kun laitoin ruokaa. Sillä hetkellä mä olin niin myyty <3 Joka päivä pyritään päästämään se vapaaksi ja innokkaasti se joka paikan tutkii. Sängyllä ollessa kokeilee vaikka mitä jos pääsisi karkaamaan :D Lattialle kun se päästettiin niin tietty innoissaan meni nurkkaan piiloon tavaroiden taa et sai houkutella oikein tulemaan pois. Tuolla se nytkin ihan innoissaan mussuttaa kinkkua kun sai lihaa ekaa kertaa täällä ollessa. On se söpö..

Olen sairas niin kipeä,
sairas päästä jalkoihin,
Päästäkää minut tästä tai
viekää edes veitset pois
Olen katsonut sinua
silmiin, ja sinä saatana
valehtelet,
En ole tottunut uskomaan,
vaikka pelkään kuolemaa,
Väkivalta meidät kastaa,
eikä auta kostokaan

Olen sairas niin kipeä,
sairas päästä jalkoihin,
Päästäkää minut tästä tai
viekää edes äänet pois
Olen katsonut sinua
silmiin, ja sinä perkele
valehtelet,
Olen väsynyt viiltämään,
vaikka pelkään kuolemaa
Väkivalta meidät kastaa
toisiamme ruoskimaan

Olen väsynyt antamaan,
olen väsynyt kuolemaan,
olen väsynyt
Raavi nahkani alta, älä
tapa, älä jätä henkiin
Olen väsynyt kiiltämään,
olen väsynyt tuntemaan, en
jaksa nyt
Älä tapa, älä jätä
henkiin, raatele nahkani
alta

Olen väsynyt antamaan,
olen väsynyt kuolemaan,
olen väsynyt
Raavi nahkani alta, älä
tapa, älä jätä henkiin
Olen väsynyt kiiltämään,
olen väsynyt tuntemaan, en
jaksa nyt
Älä tapa, älä jätä
henkiin, raatele nahkani
alta

Väkivalta meidät kastaa
Väkivalta meidät kastaa
Päästäkää minut tästä

Väkivalta meidät kastaa
Väkivalta meidät kastaa
Päästäkää minut tästä

Onko jotain mitä et voi
ohittaa,
Et voi menettää, et saa
menettää
Solmut hakeutuvat
umpisolmuun,
Kädet kietoutuvat
pirunnyrkkiin

Väkivalta meidät kastaa
Pirunnyrkkiin
Väkivalta meidät kastaa
Päästäkää minut tästä

Olen väsynyt antamaan,
olen väsynyt kuolemaan,
olen väsynyt
Raavi nahkani alta, älä
tapa, älä jätä henkiin
Olen väsynyt kiiltämään,
olen väsynyt tuntemaan, en
jaksa nyt
Älä tapa, älä jätä
henkiin, raatele nahkani
alta

Olen väsynyt antamaan,
olen väsynyt kuolemaan,
olen väsynyt
Raavi nahkani alta, älä
tapa, älä jätä henkiin
Olen väsynyt kiiltämään,
olen väsynyt tuntemaan, en
jaksa nyt
Älä tapa, älä jätä
henkiin, raatele nahkani
alta

On vain jotenkin tällainen olo vaihteeks :) Hyvät sanat..

Hämärässä kuljen, surun viitoittamaa tietä.
Vailla toivoa etsin valon pilkahdusta.
Heikko välähdys edessäni saa askeleeni kiihtymään.
Työnnän oksia edessäni, kunnes näen lyhdyn....
Lyhdyn, jota kantaa itse Kuolema.>

Olen tämän muutamia vuosia sitten kirjoittanut... Jostain syystä se sopii tämänhetkiseen elämäntilanteeseeni taas...

Huh... Synttärit senkuin lähenee... Kohta sitä ollaan "aikuisia" ;) Eroa ei kyl huomaa mun kohdal mistään :D Kuinka moni täällä kehtaa tunnustaa olevansa oikeasti aikuinen? :)

Rajan taa, vaeltaa, ei konsanaan sais yksinään..