IRC-Galleria

Johonkin kuuluminen, jossain oleminen ja jonkin ympärille rakentaminen ovat ihmisen elämän perusteiden rakentamista, jotka luovat pohjan onnelliselle elämälle. Vaikka jokaisen elämä on loppujenlopuksi perusteetonta, on perusteen illuusion luominen tärkeää. Tämän itselleen legitimitoidun pohjan päälle rakentaminen on tietenkin täysin järjetöntä, absurdia, koska pohja tulee murtumaan ajoittain ja oikeuttaminen täytyy aloittaa alusta. Kuitenkin se on ainut vaihtoehto, sillä tuuliajolla ajelehtiminen on aivan liian todellista todellisuutta pakoilevalle mielelle.

En tiedä kumpi on parempi, se että tietää lankojen joita pitelee kädessään olevan olemattomia, vai se että luulee niiden olevan olemassa. Onko eroa sillä että kuvittelee olevansa onnellinen, siihen että olisi todella onnellinen. Kumpikin tunne on kuitenkin loppujenlopuksi aivan sama, mutta käsitteen ”onnellisuus” ala ei täyty samalla tavalla ns. ”objektiivisessa todellisuudessa”. Toisaalta on aivan turha puhua mistään ”objektiivisesta todellisuudesta”, koska en ole koskaan tavannut tämän todellisuuden määrittelijää, enkä lukenut yhtään hänen kirjoistaan.

Oman elämän tarkasteleminen kaikkien huru-ukkojen teorioiden pohjalta alkaa tuntua pelottavalta. Absurdi ja välinpitämätön ote elämästä olisi sittenkin ollut helpompi tapa kohdata todellisuus. Elämän liian vakavasti ottaminen hävittää kaiken sen missä elämässä on todellisuudessa kyse. Eli ei minkään. Elämässä ei ole kyse mistään. Se on täysin absurdia, tyhjänpäivästä ja naurettavaa. Mutta se kaikki mitä se on ja ei ole, tekee siitä mielenkiintoista ja elämisen arvoista. Mutta ei sen arvokkaampaa kuin hyttysen tai koiran.

OMG :o

Vuonna 2004 nuori yhdysvaltalainen mies joutui kotimaansa armeijan uhriksi. Hänet pakotettiin pesemään osastonsa lattia omalla sähköhammasharjallaan, syömään mikrossa lämmitettyä kissanruokaa, juoksemaan jokapäivä harjoituskentän ympäri 79 kertaa jonka päälle hän sai yrittää juoda vain väkiviina-etikkaa. Lisäksi hän joutui tehdä miinakentän puhdistuksia side silmillään sekä sukeltajan räpylät jaloissaan ja lopulta hänet lavastettiin syylliseksi jääden kiinni kannabiksen poltosta. Juuri kun tilanne näytti helpottuvan, hän joutuikin värvätyksi sotaan Irakiin. Siellä hän päätyi ammutuksi, tosin ei vihollisen toimesta. Päivä ennen kuolettavaa (armo)laukausta, hän heräsi täysin alastomana leirin vartiokoiran kopista eikä muistanut edellisestä illasta ja yöstä yhtään mitään. Selässään hänellä oli tussilla kirjoitettu iso teksti missä luki "I did it for transgenders like me" ja vartiokoira löytyi leirin ruokavarastosta, missä se oli päästänyt tarpeitaan osan ruoan päälle ja osan se oli syönyt. Yllään koiralla oli miehen alushousut ja violetti puuhka. Mies lähti paniikissa juoksemaan edelleen täysin alastomana kohti aavikkoa toistaen samalla sanoja "HOLY CREEPING JEEBIES!"

Nyt kun olet nähnyt ja toistanut mielessäsi nuo ylläolevat sanat, tulet tapaamaan ammutun miehen. Ensi yönä, kun olet nukahtanut, mies ilmestyy peittosi alle ja alkaa taukoamatta hymäilemään light jazzin hittejä vuosilta 1978-1986.

Jos lisäät tämän tarinan omaan blogiisi, journaliisi tai päiväkirjaasi, hän jättää sinut rauhaan. Näin palkitaan hyvät tekosi. Jos et lisää, tulet kärsimään vaikeista alapään tulehduksista sekä virtsaongelmista seuraavat 40 vuotta ja sen mukana seksielämäsi huononee moninkertaisesti.

Joskus vituttaa todella vittumaista olla lomalla kun pitää tehdä joka vitun asiaa ja vielä ne vitun kouluhommat:( ei lomaa oikee, jotenka se vituttaa.... ja on viä vitun kova vitutus päällänsä....