-1-
Rakastui mies naiseen kauniiseen, ainutlaatuiseen.
Pian mies hänet omakseen sai ja rakkauden liekki leimahti.
Tunsi mies tunteen uuden kauniin.
Vienon äänen kuuli, jota toisen sydämeksi luuli.
Aika kului ja riidat alkoi.
Lemmenliekki loppuun paloi.
Tunsi mies ja nainen yhtä ja toista, mut ei enää mitään suuremmoista.
Niin loppui tämä juttu, joka on mulle ehkä liiankin tuttu..
-2-
Miksi näin?
Kaikki meni aivan väärinpäin.
Aina kun toivon et toimis toisten suhe niin siihen ei auta edes järkipuhe.
Tyypillistä sanomaa kun joku ei kelpaa tai ei haluukkaan.
Tartun toisten toiveisiin.
Toteuttaa ne tahtoisin, mut mitä niille mahtaisin?
Kiitokseksi aina saan rahaa tai tavaraa,
mutta koska aitoa rakkautta annetaan?
Sitä en uskalla edes toivoakkaan.
-3-
Jätin taakseni menneisyyden.
Otin vastaan syyllisyyden.
Tein selväksi muille:
"Olen vain ihminen!"
Rakastuin mieheen.
Mieheen varattuun vaaralliseen.
Mahtavaan, suuremmoiseen.
Estää mua vain yksi juttu.
Et tän miehen rakas on mun läheinen tuttu.
Tukahduttaa tunteeni tahtoisin.
Kadotakkin voisin.
Minkä olisin voinut tehdä toisin,
et nyt kainalossas oisin?
Rakkautta sulle antaisin ehkä liikaakin.
Tahtoisin niin yrittää,
mut niin käydä ei voi.
Koska meitä ei kai yhteen luotu.
Eikä rakkauttamme suotu.
Kurottaudun koskemaan huulias salaa.
Niin ettei edes miehen rakas huomaa..
Korvaasin kuiskaan salaisuuden
ja sydämessäin tunnen tunteen uuden.
Toivoisin et voisit rakastua,
mut sydämes vois pakahtua.
Joten en antanut sen tapahtua.
Elän nyt ja tässä.
Ilman sua tai kanssas,
mut jaksa en enää ymmärtää
murheita niin suuria.
Enkä elämää sen syvemmin pohtia.
Vaikka meistä kaikista löytyy epäkohtia..