mutta soitin ja se oli poissa.
Tahtoisin nyt vain pois juosta,
silmäni sulkea ja omaa tietäni taas yksin kulkea.
Rikkouduin taas palasiin,
ikävöiden ja itkien sua vasten tahtoisesti odotan,
vaikka sua kuinka rakastan..
Ehkä olen vain lapsellinen,
mutta sydämestä se silti vihloo ja
kyyneleeni näkökyvyn heikentää,
nukahdan ja sinut siinä nään...