IRC-Galleria

Perjantai 24.12.2010 00:34

Kun pieninä kaaduimme
asfalttiin nousimme aina ylös ,
pyyhimme kätemme housuihin ,
emme pelänneet likaa
vaan poika- ja tyttöbakteereita .

Ei tarvinnut esittää mitään
vaan pystyi olemaan oma itsensä .

Suurin salaisuus
minkä salasimme vanhemmilta oli ,
että poistuimme kotipihalta
tai sanoimme ruman sanan .

Tytöt ja pojat leikkivät joskus keskenään ,
mutta eivät koskeneet toisiaan .

Kavereiden kanssa
suunniteltiin
yhdessä kuinka isoina
muutetaan samaan taloon
tai ollaan ikuisesti ystäviä .

Mutta totuus on ,
että kun sanomme tämän ,
sen voi korvata lauseella:
"mikään ei ole ikuista"
Muistatko, kun luvattiin,
ettei kumpikaan
saa kuolla ennen toista ?

Entä ne kyyneleet ,
sen kusipään takia ?
Entä se ihana nauru kaiken ,
sen helpotuksen keskeltä ?

Muistatko kun
naurettiin yhdessä ?
Kun vietettiin
koko kesä yhdessä ?

Kun kerrotiin salaisuuksia ,
mistä kukaan ei tiennyt mitään ?
Kun olimme erottamattomat ?

Lisää tämä päiväkirjaasi ,
jos et halua menettää niitä
kenen kanssa olet kokenut
paljon hyviä muistoja.

Etkö vielä ole jäsen?

Liity ilmaiseksi

Rekisteröityneenä käyttäjänä voisit

Lukea ja kirjoittaa kommentteja, kirjoittaa blogia ja keskustella muiden käyttäjien kanssa lukuisissa yhteisöissä.