Joskus en vain tajua sitä, tyypillistä
Mutta kun ajattelen sen kokonaan, oi se on niin selvää
Joskus pyydän liikaa mutta nyt minä tiedän
Koska kun ajattelen sen kokonaan se on vain pelkoa
Mitä jos sateen jälkeen ei olekaan auringon paistetta?
Mitä jos ei olekkaan naurua voittamassa kipua?
En halua ryömiä tässä hiljaisessa epätoivossa
Mutta jos se kaikki päättyy, kuinka se voisi olla reilua?