Olen ovea vasten. Tulet, työnnyt sisääni. Kuulumme yhteen. Käänsit, väänsit. Minä valitin ja narisin.. viimein avauduin ja laukesin... Olenhan ABLOY ○ Sinä pumppasit ja pumppasit, eteen ja taakse, tasaisin vedoin. Se kovettui ja kovettui kunnes se oli kova ja sileä. Vihdoinkin pyöräni renkaassa on ilmaa!
○ Lisää tämä blogiisi, jos et voinut olla ajattelematta kaksimielisesti