IRC-Galleria

Olemme me ihmiset hassu yhdistelmä järkeä, ennakoluuloja, tietoisuutta, mielikuvitusta ja kaikkea muuta. Miksi arvostelemme ihmisiä sen perusteella mitä näemme heissä juuri nyt. Eikä ajatellaan että huomenna sama ihminen saatta olla joku ihan muu. Eihan kukaan ole päivästä toiseen, vuodesta toiseen sitä samaa. Eihan yksikään paskiainen herää aamulla ja miettii "hmm.. kenen päivä pilais tänään" tai tuskin Äiti Teresa ajatteli joka aamu "täyty pelastaa mahdolisimman monta ihmistä tänään niin näytän paremmalta muiden silmissä". Eihan kukaan ole aina ja ikuisesti samassa tilanteessa elämässään. Eihan se jokikaan ole aina vain leveä ja rauhallinen, vaan joskus kapea ja kuohuisa. Eihan maantie ole aina kuiva ja suora. Eihan se aurinko ole aina lämmin. Niin mekin voimme olla samana päivänä toiselle helliä ja herkiä ja toiselle ilkeitä ja vahingoniloisia. Toiset ajattelevat itseään tehdessään päivittäisiä valintoja kun taas toiset mietti miten heidän valinnat vaikuttaa toisiin. Toiset tuntevat empatiaa ja toiset eivät siihen pystyy. Ihminen on ihminen, eikä ohjelmoitu kone. vaikka luulisi että olisi paljon helpompaa että olisimme kaikki samanlaiset ja ennakkoon luettavissa niin itse en haluaisi elää kliinisessa maailmassa. En haluias elää päivästä toiseen sitä samaa. Vaikka tämä maailma tuntuukin vaikealta välillä...