Jostain kumman syystä ihmiset luule tietävänsä minua paremmin kuinka minun pitäisi elää ja toimia. Mitä voin tehdä ja missä. Mitä voin muistaa ja mitä voin unohtaa. Myös moni jostain syystä kuvittelee että kerran mulla menee paremmin kun vielä joku aika sitten, olen valmis unohtamaan kaiken menneen ja antamaan anteeksi ihmisille jotka käytti minua ovimattona. PASKAT! Minä olen mitä minä olen juuri sen takia että minulla on ollut sitä mitä ollut. En ole niitä ihmisiä jotka unohtavat kaiken ja aloittavat aina uudestaan. Kyllä sitä pitää uudelleen aloittaa, en väitä vastaan ja sitä yritän tehdäkin, mutta miksi unohtaisin sen mitä on takana?! Miksi unohtaisin ne asiat jotka johdatti minut juuri tänne ja mitkä muokkasi mua juuri tälläiseksi?! Kaiken lisäksi minusta tuli niin ilkeä paska että ihan oikeasti odotan sitä hetkeä kun pääsen nauramaan päin naama räkäisesti vahingonilosta. Ehkä vasta vuosien päästä, ehkä jo pian, mutta paha saa palkkansa ja minä tulen odottaman sitä hetkeä! Mikään ei ole parempaa ku se että eräät saa omalla nahalla kokea kaiken tämän helevetin mihin ovat minut työntäneet! Onneksi näitä ihmisiä ei ole kovin monta elämässäni, mutta valitettavasti on. En tiedä kuka satutti eniten, se joka teki sen suoraan piiloittelematta vai se joka esitti välittävä ja piiloutui hyvän ihmisen (oman)mielikuvan taakse. Mutta kuten DJ Tiesto sanoi :
You can travel the world
But you can't run away
From the person you are in your heart
You can be who you want to be
Make us believe in you
Keep all your light in the dark
If you're searchin for truth
You must look in the mirror
And make sense of what you can see
Just be
Just be
Joten mä jatkan olemaan se mitä olen ja odottamaan parempaa huomista. Ainakin uskallan olla oma itse, vaikka kusipäänäkin!