IRC-Galleria

Puhhuijaa. Huolestuttavaa nähdä, että suomessa on näinkin tyhmiä ihmisiä. Luulin geneettisen pohjasakan ajelehtineen täysin rapakon taakse amerikkaan, mutta selkeästi osa siitä on jäänyt suomeenkin. Puhun siis jälleen näistä ajattelevan ihmisen arkivihollisista, uskonnollisista konservativeista, jotka ovat sitä mieltä että maa on joitain tuhansia vuosia vanha, eikä miljoonia.

Löysinpä myös oikein hauskan listan kysymyksiä, joilla pitäisi ilmeisesti saada ihmiset epäilemään tiedettä ja uskomaan kreationistiseen pseudotieteeseen. Koitanpa antaa kaikkiin näihin kysymyksiin yksinkertaisen vastauksen, joka ei pakota uskomaan jumalaan(koska jos jumala on niin säälittävä, että loi maailman 6000 vuotta sitten ja yrittää nyt huijata meitä saamalla sen näyttämään miljoonia vuosia vanhalta.. Kuulostaako tällainen huijari sellaiselta kaikkivoipalta henkiolennolta jolta itse pyytäisit apua? Ei. Onneksi tiede voi todistaa, että maailmankaikkeus on paljon uskomattomampi kuin mitä nämä uskonnolliset sekopäät väittävät.

Siis, nopea kertaus isoihin kysymyksiin.

1. Mistä tila universumille tuli?
2. Mistä materia tuli?
3. Mistä luonnon lait tulivat universumiin?
Ei mistään. Alkuräjähdys ei ollut 'räjähdys tyhjässä avaruudessa', sillä avaruus ei ollut olemassa. Alkuräjähdys oli Ajan, Avaruuden ja Materian räjähdys. Ennen sitä ei ollut aikaa, ei ollut ulottuvuutta, ei avaruutta, ei materiaa. Joten 'ei mitään räjähti' väite ei pidä paikkaansa. Koska 'ei mitään' ei ollut olemassa. Juuri yksinkertaisempaa vastausta ei ole, alkuräjähdys ei ole mikään helppo konsepti käsittää. Alkuräjähdys loi ajan, paikan ja materian, joten samalla syntyivät myös fysiikan lait, mitkä pitävät ne kasassa.




4. Kuinka materia järjestäytyi niin täydellisesti?
Ei se ole lähelläkään täydellistä järjestäytymistä. Hiukkasmyrsky, mikä alkuräjähdyksen jälkeen vallitsi, alkoi hitaasti muodostaa ensin kevyempiä atomeja ja hitaasti myös yhä raskaampia ytimiä. Miljardien vuosien kuluessa aine keskittyi luoden galaksien alut, joissa hiukkaset kerääntyivät ja tiivistyivät pitkien aikojen kuluessa tähdiksi ja planeetoiksi.

Tämä järjestäytyminen ei mitenkään päin lähestykkään täydellisyyttä. Ei tarvitse mennä omaa planeettaamme kauemmas kun näemme, että planeetan 'järjestäytyminen' on todella huono. Halkeillut pinta aiheuttaa pintalaattojen liikkumisen, mikä aiheuttaa tulivuorenpurkauksia sekä maanjäristyksiä ja hyökyaaltoja, planeettamme on liian lähellä aurinkoa ja ilman ohutta kaasukehää saisi liian suuren annoksen säteilyä auringosta. Ajatellen koko aurinkokuntaa alue, mille planeetat voisivat järjestäytyä ollakseen edes potentiaalisia elämän alkulähteitä, on vain murto-osa koko aurinkokunnan alasta. Ja koko galaksimme, linnunrata, on törmäyskurssilla Andromedan kanssa. Joten jokunen miljardi vuotta ja sekin vähä asumiskelpoisuus on mennyttä.




5. Milloin, missä, miksi ja miten elämä alkoi kuolleesta materiasta? Entä miten se alkoi lisääntyä?
Tästä ei olla(eikä voidakkaan olla) täysin varmoja, mutta useita teorioita on tarjolla. Kaikki on alkanut orgaanisista yhdisteistä. Orgaaniset yhdisteet käsittävät kaikki hiilipohjaiset molekyylit. Ne ovat voineet kehittyä alkumaan pinnan tulivuoritoiminnassa, tai saapua meteoroideilla maahan. Joka tapauksessa, tiedämme että alkumaassa orgaanisia yhdisteitä oli runsaasti.

Miten tästä päästään elämään? Rasvahapot voivat muodostaa TÄYSIN SPONTAANISTI kuplia, jotka sallivat pienten orgaanisten molekyylien läpäisyn. Mikäli tällainen rasvahappo-rengas törmää vapaaseen rasvahappomolekyyliin, se "syö" sen, lisää vapaan hapon omaan renkaaseensa laajentuen ja näin parantaen omia mahdollisuuksiaan "syödä" lisää vapaita rasvahappoja. Tämä kasvu voi olla niin nopeaa, että kuori kasvaa nopeampaa kuin sisäpuoli pysyy mukana, jolloin "rasvahappokuplan" pinta muuttuu epätasaiseksi, haaroittuu. Tällaisen haaroittuneen ja joistain kohdista ohueksi kasvaneen rakenteen voi aalto, tuuli, mikä tahansa ulkopuolinen voima halkaista kahdeksi erilliseksi "rasvahappokuplaksi".

Eli meillä on spontaanisti ilmestyvä orgaaninen "kupla", joka pystyy kasvamaan ja jakaantumaan.

Jotkin fosforipohjaiset orgaaniset yhdisteet muodostavat, myöskin spontaanisti, polymeerejä. Polymeerit ovat molekyyliketjuja, joissa samankaltaiset kemiallisetrakenteet toistuvat peräkkäin.

Tässä meillä on potentiaalisesti ensimmäisen elämän ainekset. Meillä on rasvahapoista koostuja kupla, joka sallii pienten orgaanisten molekyylien läpipääsyn, ja meillä on polymerisoituvia orgaanisia yhdisteitä. Mikäli polymerisaatio tapahtuisi kuplan sisällä, syntynyt alkuperäisiä molekyylejä suurempi polymeeriketju ei enään pääsisikään saman rasvahappokalvon läpi.

Rasvahappokalvosta tulee huomattavasti stabiilimpi viileämmässä vedessä. Koska tällaisten vapaiden monomeerien(polymeereissä käytettyjen yksittäisten osasten) esiintyminen on huomattavasti yleisempää esimerkiksi vedenalaisen kuuman lähteen lähistöllä, on erittäin todennäköistä että elämä olisi alkanut sellaisessa ympäristössä. Vettä lämmittävä lähde luo pyörrevirran ympärilleen. Monomeeriset molekyylit läpäisevät lipidikalvon helpommin sen lämmetessä, ja viilentyessään sidoksesta tulee kestävämpi. Näin kuplan sisälle on mahdollista saada lisää rakennuspalikoita, joista rakentaa polymeeriyhdisteitä. Tietyillä polymeerisillä yhdisteillä on myös taipumuksena "monistua". Ympäristön vapaat rakennuspalikat muodostavat kopion polymeeristä edellisen kylkeen, jotka myös lämmön vaikutuksesta erkanevat toisistaan helpommin.

Mitä enemmän polymeeriyhdisteistä rasvahappokuplaan on joutunut, sitä suuremman paineen ne luovat kuplalle. Suurempi määrä painetta tarkoitttaa myös että kupla todennäköisesti varastaa vapaita rasvahappoja naapurikuplista, missä paine kasvaa on pienempi. Kilpailutilanne johtaa lopulta siihen, että nopeimmin monistuva polymeeriketju dominoi kohta koko populaatiota.

Aikaisimmat polymeerit olivat täysin satunnaisia, eivätkä näin ollen sisältäneet mitään tietoa. Ainoa kriteeri valinnalle oli nopeampi kopioituminen. Mitä aineita oli saatavilla ja mikä sitoutui polymeeriksi nopeammin. Jolloin siis mutaatiot polymeeriketjussa, jotka johtavat nopeampaan monistumiseen ja sisältävät eniten saatavilla olevia aineita, olisivat vahvoilla. Ketjujen pitäisi olla kestäviä, mutta silti irrota toisistaan helposti. Mahdollisen entsyymin tieto voisi esim:
-Nopeuttaa monistumista
-Muokata saatavilla olevista aineista niitä, joita tarvitaan
-Muokata saatavilla olevista aineista rasvahappoja kuplaa varten.

Ja siinä se onkin. Kaksi, niin laboratorio-olosuhteissa kuin tämän hetken tietojen perusteella alkumaassa vallinneissa olosuhteissa, todistetutta tapahtumaa, jotka eivät tarvitse mitään yliluonnollista epätodennäköisyyttä tapahtuakseen. Rasvahappokupla, jonka sisällä tapahtuu polymerisaatio. Polymeeri monistaa itseään ja kupla laajenee, hankautuu epätasaisen muotonsa johdosta kahtia, jakaen monistuneita polymeerejä useampaan yksilöön, jotka lisääntyvät ja kasvavat kunnes lopulta tehokkain polymeeriketju dominoi populaatiota.




6. Kuinka mutaatiot(geneettisen koodin uudellenjärjestäytyminen) voivat lisätä tietoa?
Yksi esimerkki on esimerkiksi koodin monistuminen. Jokin geeni moninkertaistuu, mutta solu ei tarvitse kuin vain yhden kertomaan, mitä sen tulee tehdä, joten ylimääräinen voi mutatoitua rauhassa keskeyttämättä kehitystä. Lääketiede on myös huomannut joidenkin bakteerien kehittyneen antibiooteille immuuniksi. Tämä johtuu myös mutaatiosta, joka estää bakteeria tuhoamasta itseään antibiooteilla. Tästä usein kreationistit jatkoväittävät, että bakteeri ei siis saanut mitään uutta tietoa, vanhaa tietoa vain muutettiin niin, että sen ruoansulatus toimii huonommin, eikä pysty syömään antibiootteja. Tähän voidaan antaa esimerkkinä joitain vuosikymmeniä sitten luonnosta löydetty bakteerilajike, joka pystyi sulattamaan nailonia(yhdiste joka on ollut markkinoilla vasta jonkin aikaa). Bakteeria tutkittaessa löydettiin myös se kanta, josta tämä nailoniakin tuhoava populaatio oli noussut. Bakteerin geeneistä löytyi täysin uutta tietoa(ei lainkaan kantabakteerilla), joka oli mahdollistanut tämän.

7. Olisi, mikäli todisteet viittaisivat siihen. Mutta ne eivät. Evoluutioteorian pohjalta tehdyt ennusteet lajien samankaltaisuudesta fysiologiassa sekä genetiikassa ovat hyvin tuetut EVOLUUTIOTEORIAN pohjalta tehdyistä ennusteista siitä, minkälaisia välifossiileja tullaan löytämään(ja itse asiassa sekin, mistä kerrostumasta ja mistä päin maailmaa niitä kannattaa etsiä). Kaikki todisteet viittaavat siihen, että evoluutioteoria olisi oikeassa.


8. Miten:
a) Yksisoluiset eläimet ja kasvit kehittyivät?
- Selitetty kohdassa 5

b. Kaloista kehittyi sammakkoeläimiä?
- Jotkin kalat sopeutuivat luultavasti ajoittain maalla elämiseen pysyäkseen hengissä. Hait ja muut suuremmat lihaa syövät kalat uhkasivat pienempiä lajeja, joista toiset paetessaan maalle sopeutuivat siellä elämiseen. Evät vahvistuivat hitaasti ja muuttuivat raajoiksi. Tästä esimerkkinä vielä nykyäänkin elävät Liejuryömijät(kalan kaltaisia matelijoita, jotka liikkuvat maallakin aktiivisesti)

c. Sammakoista kehittyi matelijoita?
- Aikaisimmat matelijoiksi luokitellut eläimet(Hylonomus) muistuttavat itse asiassa enemmän fysiologisesti sammakoita kuin matelijoita. Sammakkoeläimistä matelijoiksi siirryttäessä kyky hengittää ilmaa parantui huomattavasti ja pääasialliset ruoanlähteet olivat jo maalla(hyönteiset ja kasvit). Sen lisäksi luusto mukautui huomattavasti paremmin maalla liikkumiseen vesielämän sijaan.

Periaatteessa homma eteni näin:
550-500 Miljoonaa vuotta sitten: Ensimmäiset leuattomat kalat
450-400 Milj. vuotta sitten: Eväkkäät kalat
408-360 Milj. vuotta sitten: Ensimmäiset sammakkoeläimet
360-320 Milj. vuotta sitten: Suuret maasammakkoeläimet
320-286 Milj. vuotta sitten: Ensimmäiset matelijat
286-248 Milj. vuotta sitten: Ensimmäiset nisäkkäidenkaltaiset matelijat
248-213 Milj. vuotta sitten: Ensimmäiset dinosaurukset
213-144 Milj. vuotta sitten: Ensimmäiset nisäkkäät ja linnut
144-65 Milj. vuotta sitten: Dinosauruksia, pieniä nisäkkäitä ja linnut
64-0 Milj. vuotta sitten: Nisäkkäitä, kaloja ja lintuja

Huomaatko aikajanan? Kuvittele mitä ihmiskunta on raatanut oman muutamia tuhansia vuosia kestäneen valtakautensa aikana. Ihminen on kylvänyt maata ja asunut paikoillaan vasta noin 12 000 vuotta(aikaisimmat viljelykulttuurin merkit löytyvät mesopotamian alueelta ja osoittavat viljelyn merkkejä noin 10 000 E.A.A.). Kaloilla kesti 200 miljoonaa vuotta sopeutua elämään maalla. Kesti vielä 100 miljoonaa vuotta ennenkuin matelijoista kehittyi nisäkkäitä. Kukaan ei edes uskalla arvioida teknologista kehitystä seuraavan vuosisadan aikana, saati sitten vuosituhannen aikana. Puhumattakaan miljoonasta vuodesta.


9. Mistä tiedämme että fossiilien ajoitus ei ole virheellinen? Hiili-14 -isotoopin hajoamista voidaan huijata useilla tavoilla.
Koska ajoitus ei ole riippuvainen vain hiilen radioaktiivisesta isotoopista 14. Pelkästään radioaktiiviseen puoliintumiseen perustuvia ajoitusmenetelmiä on nelisenkymmentä erilaista. Kaikilla on erilaiset hajoamisajat, joten jokainen niistä antaa itsenäisen arvion ajasta. Radioaktiivisen ikätutkimuksen ohelle on tarjolla myös ilmastoon ja geologiaan perustuvia arvioita. Maakerrostumat, joista fossiilit löydettiin, napajäiden kairausnäytteet ja vaikkapa puiden renkaat. Jos et vielä tiennyt, niin pelkästään puiden vuosirenkailla pystytään ilmastoa tarkastelemaan yli 20 000 vuotta taaksepäin.

Loiko jumala 16 000 vuotta vanhan puun ihan vain piruuttaan hämätäkseen meitä? Vai olisiko nuorta maapalloa kannattavien kreationistien jo aika hyväksyä tosiasiat, että aavikkomyyttien kokoelma, missä tarinoidaan jumalan luoneen maailma 7 päivässä, voisi olla vain kielikuva, joka vastasi aikansa käsitystä maailman luomisesta kun tarkempaa tietoa ei vain ollut?