IRC-Galleria

Durkheim katsoi, että uskonto on kaikkein perustavin ilmiö. Alun perin kaikki ajattelu on ollut uskonnollista. Uskonto on perinpohjin sosiaalista ja se on syntynyt ihmisen tarpeesta luokitella ihmisiä ja asioita moraalisesti.

Tarkastellakseen sitä, mistä uskonnossa on pohjimmiltaan kyse, Durkheim otti tutkimuskohteekseen Australian alkukantaisen totemismin. Durkheim katsoi, että primitiivisessä uskonnossa näkyy uskonto kaikkein puhtaimmillaan.

Australialaiset alkuasukkaat käyttivät toteemeja yhdistämään heimoa ja erottamaan heimon muista. Toteemi oli pyhä. Se on samalla ulkoinen ilmentymä jostain jota voidaan kutsua jumalaksi, sekä myös klaanin lippu.

Koko maailman kaikkeus voitiin jakaa lopulta toteemeihin. Jos kuuluu variksen heimoon on jotakin tästä eläimestä. Niimpä myös aurinko kuului yhden toteemin alle ja kuu toisen.

Australialaisheimojen elämä oli kahtia jakautunutta. Toisaalta heimot elivät erillään pitkiä aikoja pienissä ryhmissä ruokaa hankkien. Mutta toisinaan kokoonnuttiin yhteen juhlimaan. Iloinen jälleen näkeminen synnytti sähköistä tunnelmaa ja yhteishenkeä. On kuin jokin voima tarttuisi ihmiseen ja tekisi hänestä toisen. Durkheimin mukaan kaikki uskonnollisuus perustuu pohjimmiltaan tämän tapaiseen ilmiöön. Toteemia palvoessa yhteisö palvoikin itseään.

Durkheim huomauttaa kuitenkin, että uskoon perustuva voima ei kuitenkaan ole olematonta. Se on yhtä vaikuttavaa kuin fysikaaliset voimat. Esimerkiksi Suomen lippu on vain pala kangasta, raha painettua paperia tai Suomen valtio samanlaista maata kuin Ruotsi tai Venäjä. Usko näiden merkitykseen tekee niistä merkityksellisiä. Nämä voimat ovat sosiaalista todellisuutta, ja lopulta kaikki uskonnot ovat ilmauksia yhteiskunnallisista oloista.

Uskontojen perustavaksi tekijäksi Durkheim nimesi jaon pyhään ja profaaniin (maalliseen, epäpyhään). Yliluonnollisuuden käsite on kovin moderni ja vaatii vastin parikseen luonnollisen, eikä tällainen jaottelu kuulu primitiiviseen ajatteluun. Myöskään jumala ei riitä yhdistämään uskontoja, sillä joissain uskonnoissa kuten buddhalaisuudessa jumalia ei ole tai niiden merkitys on vähäinen. Kaikkille yhteistä on kuitenkin jako pyhään ja profaaniin.

Lähteet:
- Sosiologia, Kimmo Saaristo, Kimmo Jokinen, WSOY, 2010

Tänään kohtasin nuoren, joka sanoi, että yhtä hyvin voisi uskoa joulupukkiin kuin Jeesukseen.

Nyt kysynkin sinulta
- Milloin viimeksi joku tuli kertomaan sinulle, että joulupukki muutti håänen elämänsä?
- Milloin viimeksi joku tuli kertomaan sinulle, että joulupukki pelasti hänet?
- Milloin viimeksi olet kuullut, että joku on kertonut joulupukin vapauttaneen hänet alkoholismista tai huumeista?
- Kuinka monta kirkkoa on tehty joulupukkia varten?
- Kuinka monta ihmistä palvelee joulupukkia epäitsekkäästi?
- Kuinka monen ihmisen olet kuullut joulupukin parantaneen? (siis riippumatta onko todisteita vai ei).
- Miten joulupukki on osoittanut rakastavansa sinua?
- Onko joulupukin historia autenttinen?
- Montako ihmistä joulupukin on kertonut herättäneen kuolleista?
- Kuinka moni rukoilee joulupukkia päivittäin?
- Kuinka monta ihmistä kokoontuu päivittäin lukemaan ja tutkimaan joulupukin kirjoituksia?


Kun näitä kysymyksiä tutkitaan nähdään, että joulupukki on legenda ja Jeesus on autenttinen. Mutta tämänhän me oikeastaan jo tiesimmekin sisimmässämme.

Päivi Räsänen, suomen surkein moraalinvartija, avasi sanaisen arkkunsa ja mitä tapahtui?
Eroakirkosta.fi kiittää:

BWAHAHA.

Tämä aivokuollut nauta tekee enemmän vahinkoa suomen kirkko-organisaatioille kuin koko uusateismi kamppanjoinnillaan koko loppuvuonna pystyy.

Ja miksikö näin tapahtuu? Koska tuo helvetin imbesilli tarinoi mielipiteitään kristillisessä teltassa, mutta hupsista saatana, koko suomi sai kuulla nämä mielipiteet ja eihän ne oikein painokelpoisia olleetkaan. Internet räjähti ja kansa reagoi.

Minä muiden mukana kirjoitin kevyen kommenttiraidan tuohon puheeseen. Ärsyttävä lehmä, ei voi muuta sanoa.

Tää onkin aika keppihevonen ateisteille tämä ettei Jumala paranna amputoituja. Kyllä parantaa ja toisaalta kannattaa ensin laittaa arvojärjestys parempaan kuosiin.

http://cometell-me.blogspot.fi/2013/03/jumala-parantaa-amputoituja.html

Pistäkää itsenne tuonne ja laittakaa jakoon: http://www.atheistcensus.com/

Olen viime aikoina koonnut ja päivitellyt vanhoja kirjoituksia, yhdistellyt samoja aihepiirejä, lisäillyt kuvia ja yrittänyt hieman jäsennellä niitä. Kolmas tällainen valmistui eilen.

Kreationismi tykkää todennäköisyyksistä. Ainakin ne ihmiset, jotka eivät todennäköisyyksistä tiedä mitään. En väitä itsekään tietäväni hirveästi, mutta tarpeeksi, että pystyn näyttämään kuinka typeriltä niitä käyttävät vaikuttavat.

Miten joku voi olla edelleen niin hölmö ja sokea tälle maailmalle kun uskovat ihmisen luomaan satuhahmoon )): Toisaalta mua ärsyttää niiden ihmisten typeryys, toisaalta säälittää kun uskovat sokeasti sellaiseen sadistiseen satuhahmoon. Kyllä, jos jumala olisi olemassa oisi se sadistinen paska kun antaisi kaikki maailman kauheudet tapahtua. Kun katson luontodokkareita niin aina silloin näkee kuinka sitä jumalaa ei tosiaan ole olemassa. Tämä maapallo on vaan niin monimuotoinen, huomaa todellakin kuinka tämä kaikki on kehittynyt miljardeissa vuosissa.

Kun sanotaan, että Jumala on tie onneen, niin miksi ihmiset on kuitenki uskosta riippumatta yhtä kurjia tai yhtä onnellisia? Sitä kuulee vaan tarinoita tyypeistä joiden elämä oli tosi kurjaa, mutta sitten kun he tulivat uskoon, heidän elämistään tuli ihan normi kurjia/onnellisia. Mutta entäs ne joiden elämä oli tosi kurjaa, mut sit se parani ilman uskoontulemistakin? Niistä uskovaiset ei myyntipuheissaan puhu. Voisko olla, et se uskoontulo on ollu vaan sellanen joku stepping stone, mistä ne ihmiset on saanu hetkeks sitä voimaa laittaa asiansa järjestykseen. Koska siitä et ihminen rupee saamaan asioita kuntoon tulee ihmisen voimautuminen ja sellanen positiivinen kierre. Kurjuuteen kun liittyy aina oikeestaan sellanen kurjuuden kierre. Missä sit on suurin haaste siinä, et siitä kierteestä pääsis pois. Et ehkä uskoontulo itsessään on ollu vaan niin voimauttava kokemus, eikä se liitykkään Jumalaan mitenkään.

Tuntuu, että Jumala ja onnellisuus ei kuljekkaan käsikädessä. Itse keksin tähän kaks mahollista selitystä: 1. Jumalaa ei ole 2. Jumala rakastaa kaikkia yhtäpaljon riippumatta uskosta.

Miten sinä uskot?

Vihdoin ja viimein toteutin tatskavision, mikä on "hetken aikaa" muhinut jo päässä. Ja koska maailma on täynnä uteliaita ihmisiä, niin joutuisin selittämään tämän kuitenkin parille henkilölle erikseen, joten samalla vaivalla kirjoitan kerralla pidemmän vastauksen.

Ei, nuo tuskin juuri tuollaisenaan ovat yhtään minkään järjestön, aatteen, kultin tai muunkaan symboli. Kuvistahan siis löytyy alfa, omega, pentagrammi, ja risti minkä poikkipuu on alhaalla.

Idea tatuoinnista on ollut mielessä jo kymmenkunta vuotta, tälläisessä muodossa siitä noin yhdeksän. Eli tatuointi on pysynyt alusta alkaen samanlaisena, huolimatta sinä aikana läpikäydyt maailmankatsomukselliset muutokset. Siksipä mitä tämä tarkoittaa MINULLE, on myöskin kokenut muutoksen, ja sen merkitys pitää käsitellä kolmessa osassa: Merkitys silloin, nyt, ja tästä muutoksesta johtuva oma merkityksensä.

Alunperin tämän kuvan kanssa pähkäilin, kun olin ~16-17 vuotias. Ne, jotka silloin jo tunsin tietävät, että olin karvaa vaille katusaarnaaja ahkerimmassa hihhulivaiheessani. Alfa ja omega ovat useassakin raamatun kohdassa linkitetty jumalaan(hän on alku ja loppu, alfa&omega...) ja silloin halusin nämä muistuttamaan jumalasta ja hänen ohjauksesta elämässä. Pentagrammi merkitsi kristitylle jeesuksen viittä kuolinhaavaa ristillä, ja olisi näin ollen muistuttanut jumalan armosta, sekä ristintyön tärkeydestä. Pentagrammi on myös vuosituhannet ollut suojelussymboli kaikkea pahaa vastaan. Risti "väärinpäin", kuten joku sen väittää olevan, oli taas Pietarin takia. Pietari legendan mukaan palasi takaisin roomaan julistamaan evankeliumia, missä hänet otettiin kiinni ja tuomittiin ristiinnaulittavaksi. Pietari kuitenkin vaati, ettei häntä tapettaisi kuten vapahtajaansa, ja niinpä hänet ripustettiin sitten ristille pää alaspäin.

Sitten tapahtui opiskelijaelämä, mikä tarkoitti sivistyksen pariin maalta muuttamista ja rajatonta tiedonhakua kiinteän netin kanssa. Detailit löytyy muista kirjoituksista. Uskosta kasvettiin pihalle todelliseen maailmaan ja samalla symbolien merkitys muuttui.

Nykyiselle minulle merkitys on tämä: Alfa ja omega olivat kreikkalaisten aakkosten ensimmäinen ja viimeinen kirjain. Antiikin Kreikkaa voidaan pitää länsimaisen sivistyksen kehtona. Tieteen ja filosofian alkulähteenä. Samoista syistä pentagrammi on mielenkiintoinen symboli. 40 000 vuotta käytetty symboli kuvastaa itselleni kaikkea sitä, mitä uskonnoissa on vialla ja miksi niitä vastaan tulisi jokaisen taistella: Aluksi se oli imperialistisen vallan sinetti. Vallan korruption voi jokainen nähdä katolisen kirkon epätoivoisessa taistelussa pedofiliaskandaaleja vastaan, syyllistäen jopa hyväksikäytettyjä lapsia, ennen kuin myöntävät pappiensa olevan sairaita paskiaisia ja maksavan korvauksia/antavat pedofiilit tuomioistuinten eteen. Vuosituhannet voimakkaana positiivisena suojelussymbolina pidetty pentagrammi kääntyi noitavainojen alla kirkon toimesta (yllätys, yllätys) ensimmäistä kertaa saatanan symboliksi. Ritariaatteen viisi hyvettä symboloitiin pentagrammilla. Mitä kirkko niille teki? Lähettivät matkaan ristiretket, jotka tuhosivat, tappoivat, ryöstivät ja raiskasivat. Ei väliä sillä mitä teette, meidän papeillamme on valta antaa teille kaikki tekonne anteeksi.

Pentagrammi oli myös yleisesti tiedon symbolina antiikissa sen matemaattisten ominaisuuksiensa ansiosta. Sen lisäksi olen pentagrammiin tykästynyt satanismin symbolina, minkä koen olevan jokaisen itselleen rehellisen ihmisen seuraama filosofia(Baphometin Sinetti, niille joita se kiinnostaa).

Ja viimeisenä risti. Risti(puola ylhäällä) kun aiemmassa elämässäni kuvasti pelastumista synnistä, hengellisyyttä ja muuta tämänsorttista, niin nykyään käännetyllä ristillä lähinnä osoitan sormella ja nauran sitä vanhaa elämää päin. Synti kun kristittyjen keksimä taakka ja hengellisyys pelkkää korulauseiden helinää, kaiken tämän symbolin ylösalaisin kääntäminen tuntuu varsin soveliaalta. Sen lisäksi Jeesuksen sanottiin "voittaneen kuoleman" tempauksellaan(pun intended), joten käännetyllä ristillä muistutetaan siitä, että kuolemaa ei vielä ole voitettu.

Siinä käsiteltynä ennen ja nyt, mutta tästä matkasta johtuen on kuva saanut lisämerkityksensä. Risti ja pentagrammi muistuttavat vanhasta taikauskosta, ja niitä ympäröivät alfa ja omega taas järjen voitosta sen taikauskon yli. Alfa ja Omega ovat myöskin omiaan muistuttamaan kaiken lopullisuudesta(meillä kaikilla on alku ja, ainakin vielä, myös loppu).

Kaiken kaikkiaan tatska kertoo näppärästi oman hengellisen elämäni kasvun, kukoistuksen ja kuoleman. Samat symbolit kuvastavat vanhaa arabialaista paimentolaistarinaa ja myöhemmin sen korvannutta satanistista, ateistista, nihilististä naturalismia. Keksitään lisää nimikkeitä jos joku niitä jää kaipaamaan :P