IRC-Galleria

Aamupäivästä kun kaikessa rauhassa pelailin, ruutu jäätyi yllättäen. Noh, kokeneena windowsin hajottajana arvelin että kunhan perinteiseen tapaansa räjähti käsiin ja resettiä koneeseen, kyllä se siitä.

Koneppa vain ei sanonu mitään resettiä painaessa, paitsi kolme epäilyttävää piippausta emosta. Kyseinen virheilmoitus kertoi että nyt on mahdollisesti näyttiksessä jotain vikaa. Samaa väitti myös ePoxin emoon sisäänrakennettu virhenäyttö. Noh, nohevana nörttinä eikun uutta näyttistä noutamaan lähimmästä verkkokaupan pisteestä. Uusi grafiikkalankku kiinni, virtaa koneeseen. Ei mitään. Sama virhe, näytöllä ei välky ei vilahtele mitään. Eli mitä todennnäköisimmin emolevy paskana. Eli tässäpä nyt sitten olen lähdössä kauppaan hakemaan uutta sellaistakin.

Ja loppuvuosi syödäänkin sitten makaronia.

Perkeleen halpatekniikka.

Syöksykää pää edellä sementtiin. Ingrid Newkirk voi näyttää mallia, jonka jälkeen jokainen näihin tekopyhiin paskajärjestöihin kuuluva voi seurata tämän 'eläinrakkauden' epäjumalansa perässä.

Stagediving ei ole niin vaarallista kuin väitetään. Noin 70% ihmisistä on vettä, joten yleisö on vain neljänneksen päässä uima-altaasta.

Poolokaulus ja selkäreppu... Kuin kantaisit helvetin heikkoa kääpiötä selässäsi koko päivän, kun se yrittää kuristaa susta hengen pois.

En tiedä mitä pamflettien jakajilla oikein liikkuu päässä, kun ne jakelee lehtisiä kaduilla. "Tässä, heitä sä tämä pois"

Vielä yksi pellillinen pullaa odottamassa paistoaan.

Näytti niin avuttomalta ½ litran maitoon vatkattu taikina, tehdään tuplasatsi...

Ja nyt ei voi syödä kuin pieniltä leipälautasilta, kaikki muut ovat täynnä pullia. Pitänee huomenna marssia kauppaan hakemaan muutama pakastepussi.

Mikäs tämän parempi ajankohta tehdä pullia.

Kuulemma Hunksit on täyttä paskaa. Humalainen insinöörikin vetää haalarit puolitangossa ripaskaa ja onnistuu olemaan seksikkäämpi. Ja tämä siis on todistajalausunto kultsilta, joka on nähnyt kumpaakin livenä.

On tainnu pojilla steroidit tappaa pallit kun ei mulkku viuhunut lavalla.

Viimeinen päivä Ixonoksella, toistaiseksi. Pakotettu kesäloma alkaa näin sopparin loppuessa ja seuraava työpaikka hakuseen. Ensimmäinen pidempi kesäloma ainakin 7 vuoteen, boyyyah! Täytyy sanoa ettei ihan hirveellä kiiruulla oo jatkohommia hakenukkaa muista firmoista, lomailu maistuu välillä.

Kuinka monta "normaalia" ihmistä tarvitaan hampurilaisen tekoon?
-Ketä kiinnostaa, ajattele kuinka paljon hupia meillä tulee olemaan tukkiessamme niitä lihamyllyn läpi selvittääksemme asian!

Kuinka monta nekrofiliä tarvitaan vaihtamaan lamppu?
-Ei yhtään, ne pitävät 'kuolleista' lampuista.

Kuinka monta goottia tarvitaan vaihtamaan lamppu?
-...lamppu?
-Ei yhtään, mutta yhden pitää sytyttää kynttilä.
-Kuusi, yksi vaihtaa lampun ja viisi ympäriltä huutaa 'sammuta se perkeleen lamppu!'
-Ei yhtään, he vain syleilevät syntynyttä pimeyttä.

Nyt vihdoin ja viimein hetken mielenhäiriössä katseltua tämänkin elokuvan. Aiempi arvaukseni helvetin tylsältä godzillan ja blair witchin ristisiitoksesta meni hieman pieleen. Se ei ollut ihan helvetin tylsä, se oli vain yllätyksetön ja tylsä. Onnistuin silti pysyttelemään hereillä koko leffan ajan. Se ei ollut Godzillan ja BWPn sekasikiö, vaan sinne oli myös surutta lainattu vihaisen näköiset insektoidit Starship Trooperista ja kourallinen surkeita clichéitä kaikkialta hollywoodilaisittain tehtyjen paskaleffojen kirjosta.

Kokonaisuudessaan elokuva näytti lähinnä 9/11 selviytymistarinalta, joka oli vain naamioitu ison budjetin mörköelokuvaksi. Täysin yllätyksettömän juonen takaa löytyi paskaa dialogia ja kliseistä teinisankaruutta joka sekoittui niin paljon tällaiseen puberteettiuhoon, ettei se oikein sopinut jo 'varapressaksi' firmassa nousseeseen äijään, jota teinijengin päähahmon piti esittää. Jatkuvasti karsiutuvasta teinisakista löytyi kaikki mitä Hollywoodilaisittain pitää massateinileffasta löytyäkkin; jokaista kansallisuutta, ettei vähemmistöt voi älähtää, rakastavaiset, ex-rakastavaiset, parhaat kaverit ja yksi hitaamman puoleinen heppu, joka tuo "tahattoman" komediaelementin vakavaksi yritettyyn elokuvaan. Tästä kaikkien kliseiden puurosta johtuen koko soppa meni niin typeräksi että tunnelma oli tiessään. Ainoa mistä täytyy antaa kunniamaininta on itse eliön kuvaaminen ensimmäisen vartin-puoli tuntia elokuvasta. Vilaukset siellä täällä loivat aluksi tunnelmaa, mutta sitten yllättäen mörökölli olikin jatkuvasti juoksemassa kameramiehen yli. Pakokauhuiseen juoksemiseen kyllästyi viimeistään tunnelipaon jälkeen kun teiniuhoa täynnä oleva rääpäle lähtee räyhäämään armeijan sodat nähnyttä kenraalia vastaan ja karski veteraani vain heltyy. Aseen perästä hysteeriselle rääpäleelle niin että taju lähtee, käsiraudat selän taakse ja seuraavaan kopteriin perkele. Tosin täytyy myöntää että tässä kohdassa myös tuli elokuvan yllättävin kohta. Olin kuvitellut hämähäkin pureman vain myrkyttäneen/ munineen uhriinsa, mutta ilmeisesti tässä lainattiin hieman Alieneista ja hommaan otettiin chestbursterien 'räjäytetään rintalasta'-efekti(ilman söpöä siimahäntää vain). Mitä pirua, aiheuttiko purema agressiivisen kaasukehityksen suolistossa, jota ei pysty piereskelemään pihalle adrenaliinin nipistäessä suoliston tiukemmalle kuin muinaisegyptiläisen algebran loppukoekysymykset ja PUM! Rintakehä kääntyi söpösti auki olemattoman veriroiskeen saattelemana, vaikka kuvittelisi niinkin voimakkaan rintakehän räjähtämisen heittävän sisäelimiäkin kankaalle pelkän veren mukana. Juuri hetkeä ennen kuvassa vilahtanut samaisen kaasunpurkaustaudin puremasta saanut ja siihen kuollut sotilas kun oli tyhjä kuin kaadettu kukkavaasi.

Lopulta armeijan kylväessä tyylikkäästi isoja paukkuja keskelle kerrostaloja karvattoman apinan ja sisiliskon risteytykseltä näyttävän öttömönkiäisen päälle tapahtui seuraava kohtaus, joka oli lainattu suoraan Godzillan uutuusversiosta ja voitu jättää tekemättä. Tomun keskeltä ponnistavat torahampaat onnistuivat jotenkin ilmeisesti näkemään kymmeniä metrejä paksun savukerroksen läpi ja itäsaksalaisen WWII-tarkka-ampujan tehokkuudella puraisevat vakauttavan roottorin huitulan vittuun kopterista, jolloin syöksytään söpösti keskelle suurinta nurmikenttää mitä elokuvassa nähtiin, vaikka hetki sitten lenneltiin vielä kerrostalojen keskellä.

Onneksi elokuvalle ei sentään väännetty onnellista loppua kun kerran koko saari luvattiin pistää maan tasalle.

Tuollainen ydinsukellusveneen kokoinen elukka on ilmeisesti myös helvetin hyvä hiipimään salaa. Se hyökkää New Yorkiin mereltä. Sillä on sileässä selässään kantamuksena satoja beaglen kokoisia, vihaisia hämähäkkejä, jotka on lainattu Starship Trooperin kuvauksista. Mörököllillä ei näy minkäänlaisia kiduksia tai muitakaan elimiä/ihopoimuja, jotka edes vihjaisivat sen viihtyvän enemmänkin meressä. Näyttää siis päällepäin siltä että se on maalla elellyt kerrostalon kokoiseksi, uinut kroolaten reippaasti valtameren yli ja onnistunut sitä ennen piileskelemään vuosia.. Täysin kartoitetulla ja internetin kattavalla planeetalla. Jepjep.

Eli:
Efekteille 9/10
toimintana 2/10
kauhuna 3/10
draamana 1/10
kamerasta ja leikkauksesta 9/10. Tyyli olisi toiminut luultavasti vaikkapa American History X tai Memento -tyyppisessä elokuvassa niin järkyttävän hyvin. En saanut itse kamerasta minkäänlaisia pahoinvointeja, tosin 21" ruudulta tuijotinkin enkä suurelta kankaalta. Leikkaukset vanhaan materiaaliin mitä nauhalle oli pistetty oli melko nerokas idea eikä sitä ollut ylikäytetty elokuvassa kyllästymiseen asti.

Paska elokuva loistavilla efekteillä ja nerokkaalla kameratyöllä ja leikkauksella. Ei kannata katsoa kuin tyylistä kiinnostuneille, mistä syystä itseäni kiinnostaisi nähdä tuplalevyversion making ofit efekteistä ja kameratyöstä. Muuten elokuvalliset ansiot jäävät yhtä pitkäksi listaksi kuin professorin arvonimen saaneet missit.