Torstai 24.1 Rv 42 + 2
Klo 6.30 kello herättää. Tänään on käynnistyspäivä ja jännitystä on ilmassa. Keittelen kahvit ja herättelen miestäin. Klo 8.00 olisi aika varattuna Päksiin. Sairaalakassi saa vielä jäädä kotiin, kun mies lupaa sen tuoda sitten tullessaan, kun päästään kotiin. Muutamia tavaroita pakkaan pienempään laukkuun.
klo 8.00 Ollaan päksissä ja odottelen vuoroani. Hoitaja passittaa mut vessaan pissanäytteen antoa varten ja pääsen käyrille, jossa vauvan sykkeet ovat hienot ja muutama hassu supistuskin piirtyy. Vielä ei niinkään jännitä, kun tämä on tuttua juttua yliaikaiskontrollista. Käyrillä ollaan noin puoli tuntia ja sitten eiku odottelemaan lääkäriä.
klo 9.19 Lääkäri tutkii kohdunsuun. ja kohdunsuun ulkosuu on sormelle auki, mutta sisäsuu vielä kiinni. Kaulaa jäljellä 2cm.Painoarvioksi veikkasivat 3kg ja 300g. Pienoinen pettymys, kun kohdunsuulla ei ollut tapahtunut mitään edistystä. Lääkäri kehoittaa odottamaan hoitajaa, joka ohjaisi meidät kamariin. Nyt hymyilyttää, kun tiedettään, että vihdoinkin tänään voisi tapahtua jotain! Toki meitä varoitettiin, että tableteillä ei välttämättä saada mitään aikaiseksi ja olenkin varautunut siihen, että kun näin paljon on mennyt jo yli, niin pari päivää vielä sinne tai tänne ei tunnut enää missään. Sanoin miehelleinkin että taidetaan vielä perjantainakin olla yhtenä kappaleena.
Klo 9.33 hoitaja esittelee meille kamarin. Huone on viihtyisä ja katselemme miehein kanssa telkkaria ja makoillaan sängyssä. Odottelemme kätilöä ja lääkäriä. Hymy on herkässä ja olen kovin toiveikas.
Klo 9.45 Lääkäri tulee laittamaan 1/4 tbl cytoteciä kohdunsuulle ja kehoittaa lähtemään kävelylle, koska se helpottaa avautumista. Ensin täytyy olla käyrillä tunnin verran seurannassa. Odottelu on hirmu tylsää...
Klo 10.57 Päästään pois käyrältä ja tunnen ihan pikkuisia supistuksia. Epäsäännöllisiä vielä. Saamme luvan lähteä kävelylle lounaan jälkeen ja takaisin lupasimme tulla 12.30 uutta tarkastusta varten. Kävelimme pitkin päksin aulaa ja mitään tuntemuksia ei ollut. Ajattelin vielä, että perjantaina täällä vielä ollaan yhtenä palana ja että tabletit ovat tehottomia.
Klo 12.30 Ollaan palattu kamariin ja odottelemme kätilöä ja lääkäriä. Makoilemme sängyssä telkkaria katsellen ja miehein kainalossa on hyvä olla.
Klo 13.10 Vihdonkin lääkäri ja kätilö saapuvat. Lääkäri tutkii kohdunsuun tilanteen enne seuraavan tbl laittoa. Mitään ei ole tapahtunut vieläkään. Olen pettynyt ja miehein lohduttelee, ettei vauva masuun tule jäämään. Lääkäri laittaa toisen tbl ja taas makaan käyrillä tunnin. Tämä odottelu on hermostuttavaa! Miehein kainalossa on hyvä ottaa pienet torkut.
Klo 13.22 Kätilö tulee herättämään, kun kone ei rekisteröi sykkeitä. Vauva liikkuu runsaasti. Kätilö kohentaa antureita useaan otteeseen. En päätä vielä huolestua.
Klo 13.31 Kätilö käskee kääntymään toiselle kyljelleen ja äänet kuuluu taas paremmin. Onneksi, sillä meinasin jo huolestua! Mies edelleen paijaa ja kainaloon on hyvä nukahtaa hetkeksi.
Klo 14.20 pääsen pois käyriltä ja lähdemme kävelylle. Pääsemme päksin pääaulaan, kun muutama kipeä supistus yllättää minut. sanon miehellein, että tänään en enää kertaakaan kävelylle lähde!
Klo 15.25 Nyt supistelee kipeästi ja tiheään. Kätilö tarkastaa kohdunsuun tilanteen ja nyt sisäsuukin on auennut. Ajattelen edelleenkin perjantaita, aina kun supistuksiltani pystyn. Kivut ovat jo kovat, mutta vielä siedettävät ja pyydän kipulääkettä. Joudun käyrälle ensin tarkkailuun.
Klo 15.45 Käyrillä taas ongelmaa, kun vauva liikkuu runsaasti. Kätilö kohentaa antureita ja mä pidän miestäin kädestä kiinni. Olo on tuskainen.
Klo 15.48 Saan Tramalia lihakseen ja kehoitetaan menemään suihkuun. Supistukset ovat hirmu kipeät ja sanon miehellein haluavani peruuttaa koko homman. Valitettavasti se ei enää onnistu, mies tuumaa! Kuumasta suihkusta ei tunnu olevan apua, mutta koitan kärvistellä kuitenkin. Supistukset väsyttää ja torkun suihkun lattialla supistusten välit. Ajattelen, että tämä on aivan kamalaa ja huudankin miehellein, että olkoon tämä sitten ensimmäinen ja viimeinen kerta!
Klo 17.13 luovun suihkusta kun ei siitä ole yhtään apua. Olen todella väsynyt ja käyn sänkyyn makaamaan. Toivon, että saisin nukahtaa vain siihen. Kätilö tulee tarkastamaan tilanteen ja kaula on kokonaan hävinnyt. 1 cm auki.
Klo 17.25 Pääsen synnytyssaliin ilokaasulle ja supistuskivut tuntuvat lievenevän. Tunnen tulevani aikamoiseen "humalaan" ilokaasusta ja mieskin huolestuu jo ahnaasta ilokaasun käytöstäni ja kehoittaa laittamaan kaasun pois vähäksi aikaa "ettei tule huono olo". En ole kuulevinani..
Klo 18.25 tunnen kuinka kalvot menevät hajalle ja valun pedille lapsivettä. Tosin silloin luulin pissaavani alleni. Lapsivesi on veristä ettei väristä saa selvää ja on määrältään niukalti.
Klo 18.30 olen auki 6 cm. Kätilö kysyy puudutusta ja en koe tarvitsevani epiduraalia. Kaasu on mun kaveri ja auttaa kipuihin.! Vauvan päähän laitetaan "pinni" ja naureskelen, kun jalkovälistäni sojottaa jonkinnäköinen vaijeri.
Hetken päästä ponnistuttaa kamalasti ja saan luvan ponnistella tuntemusten mukaan.
Klo 19.00 Olen auki 9 cm ja kätilö käskee keskittymän tuntemuksiin ennemmin kuin kaasuun. Sanoinkin, että kaasuun on helppo turvautua. Kätilö katetroi, kun virtsarakko oli hirmu täysi. Ei tuntunut missään. Mies istuskeli tuolilla vieressäni ja oli aivan hiljaa. Onneksi.
Klo 19.10 olen auki 10 cm ja saan ruveta työntelemään kyljelläni. Kivut katoavat samantien ja virkistyn. Väsymys on hävinnyt ja hymyilen miehellein, että vauva syntyy tänään.
Klo 19.15 saan mennä puoli-istuvaan asentoon jatkamaan ponnisteluja. Kätilö kehuu ponnistelujen menevän nappiin ja kertoo pään hyvin laskeutuvan työntöjen mukana. Kertoo tuntevansa vauvan pään ja tukkaa. Tästä saan lisäpontta ponnisteluille. Kätilö puuduttaa välilihaa valmiiksi, jos ilmenee tarvetta leikata.
Klo 19.24 Kehoittaa kääntymään takaisin kyljelleen ponnistelemaan, kun vauvan sydänäänet laskivat puoli-istuvassa asennossa. Huolestun ja kerron kyljellään olevan mielestäni hankalampaa ponnistaa. Kätilö antaa periksi ja saan jatkaa ponnisteluja selällään. Kätilö kertoo vauvan olevan piukilla ja supparit alkaa menettää tehoansa. Kertoo joutuvansa leikkaamaan välilihan. Parahdan, kun olen pelännyt epparia ja en muistanut sanoa kätilölle että ei vaan kerro jos on tarvetta leikata. Kätilö sanoo, että ei sitä välttämättä tartte leikata, mutta tiedän kätilön leikkaavan silti. Eikä sattunut yhtään! Seuraavilla kahdella työnnöillä pää syntyy ja kätilö kehoittaa auttamaan ponnistuksilla niin saadaan vauva yhdessä ulos.
Klo 19.26 tyttö vauva on syntynyt ja sai täydet pisteet! Sydän meinasi pakahtua kun tyttö rääkäisi keuhkojensa voimalla. Istukka syntyi helposti ja tikkejä tuli noin 12-15 ainakin kahteen kerrokseen. Sain tytön syliini ja olin aivan myyty. Samoin isi! <3