IRC-Galleria

On se vaan kumma miten paljon asioita kerkeää joinakin päivinä tapahtua. Tänä aamuna kävellessäni linkkapysäkille (ensin viillettyäni peukalooni helvetin syvän haavan pahvilaatikosta) satuin huomaamaan sellaisen hieman myyrän näköisen vanhan naisen. Kun viimein seisahduin paikalleni linkkapysäkille, niin nainen vain tuijotti minua. Olen oppinut katsomaan sivusilmällä niin en katsonut suoraan kasvoihin mutta sen tajusi SELVÄSTI, että se nainen mulkoili minua. Hän alkoi jututtamaan minua, kyseli kauanko olen Imatralla asunut ja onko linkka mennyt jo ohi. Oli se aika huvittava tilanne, kun jouduin oikein kumartumaan että kuulin mitä myyrä oikein puhui.

Sitten hän yhtäkkiä kysyi että uskonko että Jeesus tulee? Hämmentävää, miten nopea, vähän by the way-tyylinen lause saa melkein virneen naamalle (oli siinä pitelemistä, mutta luulen ettei hän huomannut että melkein kuolen nauruun hänen puhuessa Jumalassa ja saarnaamassa uskonko häneen), mutta pidin pokkani tilanteessa. Ja nauroin päässäni. Rehellisesti sanottuna nauroin vain koko tilanteelle, koska se oli niin hiton stereotyyppinen. Olen aina luullut sitä urbaanilegendaksi, että mummot tulee tuosta vain sanomaan että "Jeesus tulee, otatko vastaan?", mutta vasta kohdattuani moisen ilmiön, niin se oli huvittavaa. Minusta on silti niin vitun vammaista, kun jotkut nauravat "Hähää, sä uskot Jumalaan, vaik se ei ees oo olemassa, heheheheheheheheheh!!!", koska se on jotain niin ääliömäistä, mitä tiedän. Tilanteessa huvitti vain se, että "Ei tätä tapahdu kuin Ankkalinnassa", eikä se, että toinen uskoo Jumalaan.

Ok, se siitä. Hän tulee siis samaan linkkaan. Ei onneksi viereeni, koska olin todella väsynyt enkä jaksanut käydä keskustelua mistään. Tosin mietin mielessäni, miten huvittavaa olisi jos olisin sanonut että "Minun herrani on Saatana, hän pitää minua hyvänä. Kato ny näitä vaatteitakin, ei mikää Jumala tätä saa aikaa!" Tulin kuitenkin siihen tulokseen, että ei herranen aika viitsi leikkimään toisen herkällä mielellä. Meinaan linkassa olisi voinut sanoa kuskille että "Älä päästä häntä tänne, hän on Kadotuksen tiellä! Luciferin käskyläiset Helvettiin bussista!" No jaa, olisi silti ollut hauskaa sanoa että "antaa Jeesuksen tulla, mä ootankin jo perse pystyssä kunnon kyytiä!"

Linkkamatkan loputtua saavuin koululle, jossa menin tanssiharjoituksiin. Harkat menivät ihan kivasti, vaatii vielä harjoittelua, mutta emme me sentään paskin pari olleet. Harkkojen jälkeen matkasin kouluun, koska olisi ollut tyhmää mennä töihin kahdeksi minuutiksi ja mennä takaisin "omaan" kouluuni. Minulla oli uusintakoe sovittu uusintakoe sille päivälle. Melkein heti kun astuin kouluun sisälle, alkoi kamala niiskutus ja helvetilliset kuumeoireet ja yskimiset. Siis mitä vittua, kiltisti menen kouluun PALJON ennen koetta, että kerkeän lukea kokeeseen ja että VARMASTI pääsen kokeesta läpi, niin tulee niin paha olo että hyvä että edes pystyssä pysyn. Sekin tuntui olevan vaikeaa, välistä piti mennä jonnekin piiloon kaatuilemaan (vessaan) ettei kukaan luule että olen pilvessä tai kännissä (ihan totta, silmäni olivat todella oudon näköiset/oloiset) niin veskissä piti vähän väliä istua ja rauhoittua sekä siinä sivussa huuhdella naamaa kylmällä vedellä, kasvoja kirveli niin hitosti, ja se sattui niin maan perkeleesti, puhumattakaan kirvelystä niskassa, jonka sain viikonloppuna ollessani arkunkantajana.

Kaiken paskanaolon sivussa käytin aikaa kokeeseen lukemiseen, että siis TÄYSIN VARMASTI en joudu uusimaan sitä kesällä. Eli homma meni siis näin: Minulla meni sekä välikoe että kurssikoe vituilleen, mutta jos kurssikokeen uusinnassa pääsen läpi niin en saa hylsyä fysiikassa ja kemiassa (se koe siis). Ok, seuraavaksi tulee se tärkein osa koko jutusta, joten muista tarkkaan: Välikokeessa aiheena olivat metallit ja epämetallit, kitkan lajit, ajanmittaus etc. KURSSIKOKEESSA oli aiheina kosmetiikka, jännite-, resistanssi- ja energialaskut (plus teoria) sekä säteilyn eri lajit. Ok, siis välikoetta EI voi uusia, vain kurssikokeen. Luin siis kurssikokeen aluetta ihan saatanasti, muistin kaikki varmasti etu- ja takaperin. Kun sain koepaperin käteeni niin huomasin että aiheet ovat välikokeesta. Sinä hetkenä iski uskomaton vihanpuuska, ja fysiikan opettaja saavutti ihan uuden tason vihajärjestelmässäni. Olisi ollut ihan kiva jos se SAATANAN KANTTURA OLISI ILMOITTANUT, ETTÄ SE VITUN KOEALUE ON SAMA KUIN SIINÄ SAATANAN VÄLIKOKEESSA, ETTEI TARVITSE LUKEA ALUETTA KURSSIKOKEESTA. SAATANA PERKELE HELVETTI VITTU.

Taisin nyrjäyttää aivoni, koska tajuttuani asian laidan menin hetkeksi lukkoon ja vain tuijotin sitä paperia. Sitten kuulin sydämentykytystä ja kuulin opettajan tuskanhuudot, ja mielessäni näin kuinka hänen hampaansa revitään yksitellen ja jätetään nivelistä roikkumaan suuhun, ja hänen suuhunsa kaadetaan suolaa. Ja lopuksi hän tukehtuu omaan veriseen oksennukseensa ja anoo armoa vielä kerran ennen viimeistä hengenvetoa, joka katkeaa aseen laukaisuun. Tämän ihanan valveunen jälkeen "heräsin" ja aloin tekemään koetta. Pitkin vittua, tietenkin. Olin siis turhaan lukenut kokeeseen, turhaan valvoin koulussa tunkkaisena silmät punaisena. Kokosin itseni, palautin kokeen ja menin alakertaan pesemään kasvoni kylmällä vedellä. Taas. Sitten otin kupin kahvia ja yritin pikkuhiljaa palautua todellisuuteen, ennenkuin menin teatterille, koska inhoan itseäni silloin kun olen.. tuota, toisessa maailmassa. Menin koulusta teatterille, omaksi onneksi normaalin oloisena. Ja loppu on historiaa.

Sanotaan nyt vain, että tämä päivä oli hanurista. Menen nukkumaan. Chinqui!

Varsin mielenkiintoinen päivä, tämä nimittäin etenee ilman silmälaseja koska unohdin ne kotiin. Ja sisälle en päässyt takaisin hakemaan niitä koska ei ole avaimia, jotka muori sattumoisin otti (meillä on vain yhdet avaimet). Ei tässä mitään, muuten meni päivä ihan hyvin, paitsi että äsken meinasin käydä kusella ja kun olin avaamassa vyötäni auki niin kuuluu pieni rusahdus, ja sitten vyön solki teki kympin arvoisen sukelluksen vessanpönttöön.

Suuressa järkyttyneisyyden tilassa en pystynyt tekemään muuta kuin todeta itselleni "Us-ko-ma-vitun-ton-ta" ja noukin sen sieltä pytystä pois. Huuhtelin soljen (ja käteni) huolellisesti ja keräilin irronneet osaset lattialta (onneksi pönttöön ei tippunut niitä pikkumuttereita) ja kävelin pois ahdistuneena.

Tänään olisi vielä tanssiharjoitukset tuolla toisessa koulussa (olen Vanhojen Tansseissa mukana) ja käsissäni on jännä lemu, mutta siitä ei tanssipartnerille kannata huomauttaa.

Että näin, kohta fysiikan & kemian tunnille, joskus taas kuullaan.

Kirjoita nimesi niin että jokaiselle riville tulee yksi kirjain eli siis allekkain. Haasta saman verran ihmisiä kuin nimessäsi on kirjaimia. Jokainen haastettu valitsee yhden kirjaimen ja kirjoittaa kirjaimelle kolme sinua kuvaavaa adjektiivia. (Esim. R=rohkea, reipas, rauhallinen.) Jokainen siis valitsee vain yhden kirjaimen ja viimeinen haastettu joutuu ottamaan viimeisen jäljelle jääneen kirjaimen. Haastettu myös laittaa tämän omaan päiväkirjaansa ja saa tietää mitä hänestä ollaan mieltä ;)

S
I
M
O
N

Haastan:

Viisi ensimmäistä joita kiinnostaa!

Olen varmaan planeetan pahin hiton sähläri. Tänään kun pääsin kotiin (piti päästä vasta kolmelta, mutta asiakaspalvelunpsykologian opettaja ei ollut paikalla, saatana. Kiva oli kuulla vasta kun linkka oli mennyt) niin koska avaimia ei ollut mukana niin menin parvekkeen kautta. Pyyhin roskia kenkieni pohjasta potkimalla ja sutimalla niitä parvekkeen pintaa vasten. Sieltä lensi maahan sellainen iso klöntti jotain ruskeaa moskaa. "Mitä vitun paskaa..?" No sitäpä sitä, paskan päällehän olin näköjään tallannut kotimatkan aikana. Taisi olla tuoretta, lemu oli suorastaan kurkkua kutittavaa, sanan negatiivisessa merkityksessä.

Parvekkeelle jäi helvetinmoiset paskaviirut. Riisuin kengät pois jalasta ja siirryin sisälle. Menin samantien ulkokäytävälle puhdistamaan kenkiä harjamattoa vasten. Siellä nököttää nyt iso paskaklöntti. Mahtaa ihmiset ihmetellä, että kenen kengästä tuli tuollainen lehtiläjä. Siirryin sisälle vielä jynssäämään kengät puhtaiksi, koska paskaa oli vielä ja haju ei antanut minun jättää niitä sinne. Nappasin leipäpussin sulkemiseen tarkoitetun kovan ja terävän muovinpätkän ja jynssäsin kaikki kengän pohjan kolot puhtaiksi siitä skeidasta. Yrjö meinasi lentää enemmän kuin pariin kertaan. Huuhtelin pohjat vielä veden alla ja laitoin parvekkeen oven pieleen pohja ylöspäin tuulettumaan, että haju katoaa tuuleen. Vitun tyhmästi tehty.

Hetken kuluttua koko olohuone lemusi paskasta. Yhteenvetona oli että tuuli puhalsi sisälle, ja paskanokareita taisi vieläkin jäädä sinne kengän pohjaan, helvetti vie. Paskapuuska täytti siis olkkarin. Vein kengät äkkiä eteiseen ja jätin oven hetkeksi auki. Onneksi edes se auttoi, tuuli sittenkin vei lemun pois huoneesta. Ihan hyvä juttu, en nimittäin halunnut selittää muorille, miksi olkkarissa haisee paska ja että se tuli vielä minun kengistäni. Nyt kriisi on ohi, ja keitin itselleni teetä. Juon sen nyt. Shazam.

Näin ihan helvetin omituista unta. Olin teatterilla, ja siellä palloiltiin tavalliseen tapaan. Sitten lähdin ulos teatterista kaverini Laurin kanssa, ja yhtäkkiä olimmekin molemmat gangstereita. Tai ainakin jonkin sortin jenginjohtajia, sillä meidän takana kulki meidän jengiin kuuluvia rastafareja, joista 4 oli sellaisessa romuisessa kuplavolkkarissa. Paikalle saapuu lisää rastafareja, nähtävästi kilpailevasta liigasta, ja sanovat meille selvällä Jamaikan aksentilla:" You have 'em bad business 'ere, bwoys! Mi' eon King Courtney wants his bling-bling back now." Tajusin, että olimme siis pystyssä jollekin rastajengin johtajalle rahaa, ja jotenkin kummassa unessa tiesin, että olimme tehneet diilin King Courtneyn selän takana, joten olimme siis liemessä. Vihollisrastat tulevat paikalle ison rekan kanssa, jossa on helvetin pitkä ja paksu putki, jonka he tunkivat MEIDÄN rastafari-miehistön kuplavolkkariin. Jostain syystä putkesta valui vitusti paskaa ja auto täyttyi siitä.

Sitten kuuluu helvetin pelottavaa naurua ja he alkavat tykittää siitä putkesta paskaa minun ja Laurin niskaan. Juoksemme aluksi samaan suuntaan pakoon, mutta saimme silti paskaa niskaamme, kun rastat vetivät rekalla ohi. Pysähdyimme ja kiljuimme vittu-sanaa ja käsiä levitellen tutkailimme silmillämme paskaisia vaatteita. Samassa huomaan, että ne jätkät tulevat takaisin! Pakenemme eri suuntiin, minä piiloudun jonnekin puskan taakse ja hiivin sieltä jonkun autotallin reunustalle piiloon. Rekasta kuuluu huutoa:"Tuu esiin! Paskanen homoneekeri jää pihalla varmasti kiinni!" Sitten miehet kurvaavat samalle pihalle, missä olin väijyksissä. Juuri ja juuri hiivin vielä taaemmas reunasta, joten he eivät nähneet minua. He tulivat takaisin, tällä kertaa nousivat rekasta ja heillä oli machetet (viidakkoveitset) kädessä ja lähtivät hitaasti kävelemään minua kohti, kun kykin puskan takana piilossa. He saapuivat lähemmäs. Sydämmeni tykytti pelosta. Joku jätkistä oli saanut Laurin kiinni ja heilutteli hänen veristä ja paskaista päätään siluettina valosta. Juuri kun rastamies oli vajaan 3 metrin päästä minusta, heräsin. Meni niin pelottavaksi että heräsin painajaisesta. Unta en sen jälkeen saanut ollenkaan, suljin vain silmäni ja näin vain palloja ja neliöitä.

Huhhuh, nyt kansantalouden tunnille. Simppa kiittää ja kuittaa.

Vitun enkun opettaja, kohta ei huvita opiskella koko kieltä kun koko ajan onnistun poimimaan jotain valittamisen aiheita. Viime tunnin saldoa: Tehtävänä oli siis yrittää selvittää, että mikä suomenkielinen vastike käy mihinkin englanniksi kirjoitettuun yrityskuvaelmaan. Vastasin oikein kysyttyyn kohtaan. Tämän jälkeen opettaja tenttasi muita oppilaita, joten sain ihan rauhassa kadota omaan päänsisäiseen maailmaani, koska minulta tuskin enää tähän tehtävään liittyen mitään kysytään. Niin siis ajattelin.

Opettaja: Ok, mikähän sopii siis tähän kuvaukseen?
Oppilas: Avoin yhtiö.
Opettaja: Just! Oikein. Ja sitten voisitko suomentaa? Eikun hetkonen, tämähän on Simonin nakki!

Tässä kohtaa hätkähdin hereille ja palasin takaisin arkipäivään ryminällä. Siis puhuuko tuo kanttura MUN nakista!? Nähtävästi opettaja tarkoitti asian siten, että kyseinen suomennettava lause on minulle nk. "piece-of-cake", niin kuin Suomessa sanotaan "helppo nakki". Mutta saatana, hyvin epäilyttävästi sanottu. Ja meni perkeleen fantasiat sekaisin kun tuo harakka raakui jotakin nakistani. Alkuhämmennyksen jälkeen suomensin lauseen.

Nonnih, ei tässä muuta. Palaillaan asiaan (luultavasti seuraavalla enkun tunnilla).

Jälleen kerran varsin epämiellyttävä ja häiritsevä enkun tunti. Opettaja pyysi meitä sanomaan joitain lauseita kirjasta. Joka kerran kun vastasimme oikein niin opettaja ulisi omituisesti. Esim:

Opettaja: Ok, suomennapa tuo kolmoskohta.
Oppilas: Öö, "The business concept worked well"
Opettaja: Ooh..
Oppilas: - - -
Opettaja: Ja seuraavaksi suomentakaapa tuo neloskohta.
Oppilas: "The company was established in.."
Opettaja: Kyllä..
Oppilas: "In.."
Opettaja: Ihania lauseita!
Oppilas: "In the late 80's!"
Opettaja: Oh YES, vallan mainiota!

Ja pahin:

Opettaja: Kerropa kolme englanninkielistä vastiketta sanalle esitellä.
Oppilas: Öh, introduce, demonstrate ja show..?
Opettaja: *helvetin kovaan ääneen* MMMMMMMMMMMMMMM!!!!!!!!

Meidän englanninkielen opettaja taisi saada orgasmeja samaan aikaan, kun kerroimme näitä vastauksia. SIllä tyypillä oli parissa kohtaa kielikin ulkona. Tämä koulu, jotakin hyvin väärää tässä koulussa on..

Ei hitto, nyt tuli niin paha fiilis että menen pesemään naamani kylmällä vedellä. Kuulemiin.

Vaikea uskoa, että siitä on mennyt jo päälle viikko, teatteriristeilystä meinaan. Aika mennyt todella nopeasti, minun päässäni siis. Mutta, mukava reissu oli ja hiton kivaa oli. Oli kaljaa, kavereita, tupakkia, tissejä, ruokaa, salmiakkia ja kaikkea muuta mukavaa. Käynpä tässä läpi kaikki ikimuistoiset momentit risteilyltä.

Caro (vai Karo, kirjoitusasu jäi mysteeriksi) oli aika jännä tyyppi, ihan kännissä ja sen takia vallan mainiota juttuseuraa. Siinä oltiin, mie, Lauri, Sami, Caron kamut + Empun & Pikku-Samin posse, vedettiin Laurin ja Samin kanssa sikaria meidän murskavoiton puolesta ja pohdimme syvällisyyksiä, kuten sitä kuinka monen kanssa Caro on ollut sängyssä. Ja että Sami on melkein kuin Jammu. Paitsi että Sami ei polta kersoja. Olisiko ollut tätä ennen kun olimme diskossa, sielläkin juhlimassa finaaliin pääsyä. Symbolista: Siellä soi Lordin "Hard Rock Hallelujah". Örisimme Samin kanssa sanoja, kurkku meni käheäksi moisesta rääkkäyksestä. Ja tanssin Michael Jacksonin "Thrilleriä". WOU! Pyysin Lauria mukaan mutta ukko valitteli ettei jaksa. Vitun lusmu, ainahan yhden tanssin jaksaa vetäistä.

Kyrpi se, että hotellihuoneessa ei ollut telkkaria. Ja se että ikkunaa ei ollut, joten ahdisti hitosti nukkua sellaisessa pienessä tilassa, etenkin kun Ville kuorsasi alapedissä ihan saatanan lujaa, persekin tärisi sellaisessa kuorsauksessa. Yhdessä vaiheessa ehdin säikähtää että Ville veti oksut sängylleen, kun kuului ensin sellainen puklaus ja sen jälkeen Tiitinen sanoi:"Eeeeeiiiiiiiiii" Myöhemmin selvisi että ukko näki painajaista. En edes uskalla ajatella, mikä voisi olla sellaisen tyypin kuin Villen pahin painajainen. Hrr.

Vedimme hyvin sen improskaban. Onneksi aiheena oli Italia, niin pääsimme vetämään Pedrot lavalla (PEEEDROO!!). Noh, tuo finaalikisa meni sitten toisella tavalla. Mutta hei, pääasia että finaaliin päästiin. Ja että annettiin Lappeenrannalle turpaan. Go Irti!

Bussimatkat olivat varsin... mielenkiintoisia. Ainakin parille prätkäkundille. Ja siinä matkan aikana ehti tutustua paremmin koko teatterin mukeloihin, Empusta löytyi PALJON uusia piirteitä, en ole koskaan kuullut kenenkään imitoivan Kippari-Kallea niin hyvin. Harmi vain että linkassa ei ollut vessaa, niin piti pidätellä kauankin että pääsi oksulle/kuselle/paskalle. Pisteet linkkakuskille kun jaksoi kestää meitä <3

Kaiken kaikkiaan oli ihan mahtava reissu, ja oli suorastaan kunnia jakaa se lava sellaisten ammattilaisten kanssa. Kippis! Mutta hei, nyt kyllä pitää käydä syömässä. Ja tsilleen. Shalom!

Jos luet tätä, jos silmäsi liikkuvat juuri tällä hetkellä näiden sanojen yli, ole kiltti ja kirjoita kommentti, jossa on muisto sinusta ja minusta, vaikka emme edes puhuisi usein. Se voi olla ihan mitä tahansa haluat - hyvää tai huonoa. Kun olet tehnyt tämän, laita tämä omaan päiväkirjaasi ja ylläty (tai kauhistu) siitä, mitä ihmiset muistavatkaan sinusta.

On se vaan kumma, että melkein joka päivä löydän valittamisen aihetta meidän koulusta. Vaikka tähän aiheeseen viitaten olen jo yhden kirjoituksen väsännytkin, niin minun on melkein pakko jakaa tämä tarina kaikkien kanssa.

Oli (poikkeuksellisesti) viimeinen tunti, muuten olisimme päässeet kolmelta, mutta kaksi vikaa tuntia menivät kun molemmat opettajat ovat koulutuksessa. Olin siis englannin tunnilla, ja minun todellakin piti lähteä 15 minuuttia aikaisemmin, jotta olisin kerinnyt linkkaan. Opettaja saapui luokkaan.

Minä: Hei opettaja!
Opettaja: Nih?
Minä: Voinko päästä tänää 15 minuuttii aikasempaa?
Opettaja: Miksi?
Minä: Pitäis linkkaan keritä.
Opettaja: Miksi?
Minä: No kun menen kotiin sillä linkalla.
Opettaja: Miksi?
Minä: No kato kun jotkut ihmiset tahtoo kotiin koulun jälkeen.
Opettaja: Ei ole riittävä syy.
Minä: No ensinnäkin, mun pitää keretä linkkaan. Toiseks, se lähtee nyt 13.15, ja kolmanneks, tää on vika tunti.
Opettaja: Vai niin. No tästä pitääkin tehdä äänestys!
Minä:*ajatuksissani*Mitä vittua..?
Opettaja: Eli, käsi ylös kaikki, jotka ovat sitä vastaan, että Saimon lähtee aikaisemmin kuin te muut?
Koko luokka:*ajatuksissaan, ainakin luulisin niin*Mitä vittua..?
Opettaja: No niin, rohkeasti vain, ketkä ovat vastaan?

Kukaan ei nosta kättään.

Opettaja: Selvä. Entäs ketkä kannattavat että Saimon pääsee aikaisemmin, että ehtii kipittää linja-autoonsa?

Pari tyyppiä HYVIN VAROVASTI nostavat kätensä.

Opettaja: Nonnih, enemmistö on puhunut, pääsit pälkähästä. Voit siis mennä aikaisemmin.
Minä: Öö.. Tota, ihan kiva juttu..
Opettaja: Tasapuolisuuden vuoksi muutkin siis pääsevät hieman aikaisemmin menemään.
Minä: *hiljaa* Mitä vittua tuo kanttura on poltellut?
Opettaja: Saat sitten olla hyvin aktiivinen tunnilla, että tuntinäyttösi paranee.

Peitin kasvoni silkasta myötähäpeästä jo koko "äänestyksen" alkupuolella. Helvetti, mikä näitä tyyppejä vaivaa, kun joka välissä pitää olla niin hiton hauska? Ihan kuin tuossa ei olisi ollut tarpeeksi, niin eräs toinen opettaja saapui paikalle kesken opetuksen (oli unohtanut avaimensa luokkaan ja tuli hakemaan niitä takaisin). Tietenkin se enkunopettajan kuvatus tenttaa tätä toista opettajaakin, hänen piti vastata englanniksi opettajan kysymyksiin.

Ei, en ole asennevammainen. No ok, ehkä vähän.. No hitto, miettikää, kummassa on enemmän asennevammaa: Oppilaassa, joka tahtoo tunnilta 15 minuuttia aikaisemmin eikä mielellään halua olla mukana opettajan hölmöissä jutuissa mukana (jotka eivät perkele edes tuntiopetukseen liity) vai opettaja, joka luulee olevansa joku vitun sfinksi, jolle pitää vastata oikein sen esittämiin typeriin kysymyksiin, ennenkuin pääsee ohittamaan koko ihmisraadon?

No oli päivässä ihan hyvääkin, hiton hyvää ruokaa oli, hernekeittoa (<3) ja lettuja, erikseen, of course.

No niin, eiköhän siinä ollut tarpeeksi mussutusta tälle päivälle. Simppa lähtee nyt syömään ja tekemään läksyjä, eiköhän tarinantynkää synny jossain vaiheessa taas uudestaan. Orom!