On se kumma miten nopeasti mieliala voi muuttua.
Päivällä olin ihan hiton hyvällä tuulella, nyt tuntuu kuin iso kivi painaisi rintakehää ja tekee mieli kuunnella mahdollisimman raskasta musiikkia mahdollisimman kovaa.
Tai mennä metsään juoksemaan kunnes voimat loppuvat.
Tunnen oloni yksinäiseksi, hylätyksi ja tarpeettomaksi.
Ja kadun että menin taas puhumaan sivu suuni.
Olen idiootti.
---
Se pyydystää, se mut pyydystää
kuin linnun lentoon lähtevän,
paikoilleen jähmettää
Se kivettää, se mut kivettää
ja kaivertaa mun sydänpuun
ontoksi sisältä
Näytä mulle padotun virran vimma
Tao sydämeeni sokea usko
Anna mulle haavoitetun karhun voimat,
oi voimalintuni
Opeta vanhan vaahteran nöyryys
Ja hohda silmiini valoa
Anna mulle jotain puhdasta,
jotain mihin uskoa
Se haalistaa, mun sydänpuun lehdet
ja repii ne irti yksi kerrallaan
Se alistaa, se mut alistaa
hitaasti imee voimat ja vanhentaa mut
ennen aikojaan
---
Sanalla sanoen näin suomalaisittain:
Vituttaa.