"- Puhumme eri asioista, Jossarian vastasi liioitellun kyllästyneesti. - Sinä puhut ilmavoimien suhteesta jalkaväkeen, minä puhun minun suhteestani eversti Cathcartiin. Sinä puhut sodan voittamisesta, minä puhun sodan voittamisesta ja henkiin jäämisestä.
- Juuri niin, Clevinger tiuskaisi. - Ja kumman sinä luulet olevan tärkeämpää?
- Kenelle? Jossarian antoi takaisin. - Avaa silmäsi, Clevinger. Sille joka on kuollut ei merkitse tipan tippaa kuka sodan voittaa.
Clevinger oli hetken hiljaa aivan kuin olisi saanut korvapuustin. - Onneksi olkoon! hän huudahti katkerana ja hänen huuliaan ympäröi ahtaana renkaana ohut kireä maidonvalkea juova. - En tiedä mikä muu asenne voisi olla vihollisen kannalta tuon parempi.
- Vihollinen, Jossarian vastasi punnitun täsmällisesti, - on jokainen joka yrittää saada sinut tapetuksi, saman tekevää millä puolella hän on, ja tämä koskee myös eversti Cathcartia."
Joseph Hellerin Me sotasankareita nyt sitten luen, en tämän englanninkielistä painosta käsiini saanut. Ei tää suomennos nyt aina ihan voittokulkue ole.. Mut Hellerin kirjat on kyl ihanan absurdeja :D