hetken olin onnellinen
tunsin lämmön rakkauden
toivoin ajan pysähtyvän
ikuisuuden pois häviävän
hetki muuttui ikuisuudeksi
ramman sydämen kahlijaksi
tunteet hukkuivat tuskaansa
onni vaati lopulta kostonsa
kiroten inhaa maailmaa
etsin elämää parempaa
löydän purkin kädestäni
ehkä ne vievät tuskani
menen yksin nukkumaan
varjojen valtaamaan maailmaan
tuntien sydämen huutavan
elämän silmistä sammuvan
hitaasti tajunta katoaa
toivoen paikkaa parempaa
kivun lakaten tuntumasta
lähden tästä maailmasta
*tuntuuko tutulta? tätä sattuu liikaakin